Ostin Suomesta talvella Pentikin uutta Pioni-kangasta, joka kävi ensinäkemältä silmään ihastuttaen ihan mielettömän paljon. Muutenkin Pentik on taas ikään kuin "tullut takaisin", koska oli aikoja tuossa välissä, jolloin en tykännyt oikein mistään uusista kuoseista. Nyt ollaan oltu kyllä taas pari vuotta niin oikeilla urilla, että täytyy olla iloinen. Iloinen siksi, että olen aina, siis oikeasti AINA, ollut "pentiksisustaja" ja olen sen mukana elänyt niin pitkään. Ensimmäiset Pentik-mukini ostin Forumin ihanasta pienestä lasiseinäisestä myymälästä kakkoslaatuisena ja tarjouksessa. Olin ehkä 15 vuotias. Oli muuten kallista silloin teinille. Tuntui ettei kukaan voi koskaan maksaa niin paljon yhdestä mukista. Onneksi mulla oli ystävä, jonka kanssa rakastettiin molemmat Pentikiä yhtä paljon. Ei tullut kummeksuntaa, kun me lähdettiin huvikseen fiilistelemään myös Helsingin isompaan myymälään, joka oli kahdessa kerroksessa jossain siellä Aleksin ja Espan välissä. Tästä on aikaa ihan älyttömästi! Pentik on ollut se mun juttu ja enemmän omannäköinen kuin vaikkapa Marimekko, josta kyllä siitäkin tykkään. (Ainakin aina välillä :-)
Mutta Pioni-kankaaseen palatakseni. Ostin siis isomman palan kangasta, josta ompelin noin 75x75cm kokoiset tyynynpäälliset. (Sisällä on IKEA:n iso sisätyyny.) Näiden tyynyjen myötä sinistä piti laittaa lisää ja nythän sitä on. Tuo seinä oli tietysti jo aiemmin maalattu, mutta näyttää nyt taas oikein hyvältä. Ehkä hitusen tumma, mutta jotenkin tämän talon olohuone tuli tumman seinän kanssa paljon paremmaksi. Vaaleat seinät ja tuo kamala katto mikä on amerikkalaisesti tyypilliseen tapaan rätillä rapattu katto olivat tässä tilassa ihan kamala yhdistelmä. (Ja luit oikein, rätillä!)
IKEA:n Storsele-rottinkituolit ostettiin alun perin terassikäyttöön, mutta ovat sitten lopulta olleet olkkarissa. Halpa hinta tuosta tuolista kyllä, täytyy sanoa! Meinaan hankkia samanlaiset Suomeen parvekkeelle, jossa on katos. Eivät varmasti sateesta oikein tykkää, mutta muuten mielestäni menevät ulkona tosi hyvin. Trendikkäät sisustusihmiset ovat jo kaartaneet seuraavan korituolitrendin pariin, joka taitaa olla IKEA:n Stockholm 2017-rottinkinen lepotuoli, mutta minä tykkään kyllä edelleen tämän mustan korkeaselkäisen Storselen mallista.
Meillä sataa lunta, mutta itse alan vähitellen jo kääntämään katsetta kevääseen.
Muutaman viikon päästä lentelenkin taas Suomeen :-) Ja toivon, että sitä vaaleanpunaista Pioni-kangasta saa vielä sitten. Melkein pakkomielle saada siitä pöytäliina tai vähintäänkin kaitis. No, eiköhän sitä ole. (Peukut pystyyn!)
Kaunis on kesäkoti edellisessä postauksessa niinkuin nämäkin oleskelutilan yksityiskohdat! Jotenkaan en ole omassa sisustuksessa ollut niin innostunut rottinkituoleista, mutta muiden sisustukset ovat ihan toinen juttu jostain syystä. Nämä sinunkin tummat, ihanat, tuolit näyttävät tosi kauniilta ja jopa tärkeä osa kokonaisuutta, joka on seesteinen, tyylikäs ja kodikas. I like!
VastaaPoista