Vähän kuin olisi tippunut taivaaseen. Sellainen fiilis, kun pöllähdettiin tämän Primrose Bakery -kahvilan eteen matkalla Covent Gardeniin. Mulla oli lähes migreeni, pakkosaadakahvia-olo (tyyliin "just nyt, tai siis olis pitänyt saada jo vartti sitten!") ja samalla vähän ei nyt eksyksissä, mutta ei ihan kartallakaan, missä ollaan tai ennemminkin, mihin suuntaan pitäisi tallustaa, jotta määränpää löytyisi asap. Ja samalla alkoi tietysti sataa.
Ja oltiin jo niin ihanilla vesillä, että minäkin ujopiimä uskaltauduin kysymään, saanko ottaa kuvia. Lontoossa muuten selkeästi ei haitannut ketään kuvien räpsiminen. Tottuneet kai. Vaikka nytkin oltiin hyvin syrjässä turistivirtojen osalta. Covent Gardenissakaan ei ollut mun mielestä oikein ketään turistin näköistä, vaikka luulisi, että se vetäisi puoleensa.
Koska sekosin tuolla kuvien ottamisen kanssa, en saa nyt taas tähän postaukseen enempää mahtumaan. Ensi kerralla sitten varmaan Covent Garden, jos en väliin keksi jotain ihan muuta.
Ehdin vasta nyt katsoa näitä sun Lontoon kuvia. Voi että tuli kuume päästä Lontooseen(kin)! Ihana, rento fiilis kuvissa, eikä oo samoja turistikuvia, joita usein näkee. Paitsi ehkä punainen telephonebooth ;-)
VastaaPoistaMun pitää nyt odotella mun lentolippuasian käsittelyä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa ja katsoa miten etenee, ennenkuin alan mitään lentoja järkkäämään. En ihan periaatteessa suostu maksamaan ylihintaa. Finnair kyllä taisi jo unohtaa koko jutun, vaikka niin auliisti oli mua kutsumassa palaveeraamaan asian tiimoilta :(
Juu, punainen puhelinkiska oli nyt ihan pakko laittaa mukaan! Ja olis mulla kamerassa ehtaa BigBeniäkin tarjolla - ehkä mä vielä ne laitan jossain välissä!
PoistaMutta voi kökkö toi sun lentohomma. Mä taistelisin, olen sen verran sisukas minäkin noissa jutuissa. Mutta tiedän, että se on ärsyttävää ja menee jotenkin jaksaminenkin helposti. Mutta peukut silti ylös!!
Voi hitsinpimpulat minka paikka! Tonne on pakko paasta joskus! NAM ja SLURPS!
VastaaPoista