torstai 30. lokakuuta 2014

Joululehtiä Suomesta / Joululehtiä USA:sta?





Hei nyt olisin niin h h h - hurrrrjan iloinen, jos saisin pari suomalaista tai ruotsalaista joululehteä tänne... Voi, voi, ei niitä ilman vaan voi olla. Eipä siellä ole varmaan edes kaikkia ilmestynyt ja posti kulkee vähän hitaasti, mutta silti tuli mieleeni ajatus, josko joku kiinnostuisi tekemään vaihtiksia? Lehti sulle, lehti mulle -tyylillä? Mulla olisi tyrkyllä täällä useampaa sorttia, ja voin hakea niitä kaupastakin lisää tarvittaessa!

Minä niin ottaisin: 

* Lantliv-joululehti
* Lantliv-joulunumero
* Drömhem-samat :-)
* Koti ja Keittiö -joulukuun numero (vai onko se jo marraskuussa jouluinen!?)
* Jotain muuta..help - onko helmiä?

Mulla on ainakin nyt jo tuossa tyrkyllä pari tosi kivaa, mutta kaupasta saa lisää - toiveita, toiveita? - ja USA:n Country Livingin joulunumero ei ole vielä ilmestynyt. Se on kaikella todennäköisyydellä hyvä!

Ja saa olla luettu valmiiksi - kaksi kärpästä samalla iskulla, jos et halua omaasi säästää!

Jos yhtään kiinnostaisi tällainen jutska, niin pistähän mulle viestiä kommentteihin tai meiliin, hannanposti(at)live.fi 



P.S: Joulukalenteria pitäis kuulemma alkaa väsäämään. Pojat tekivät tilauksen :-) Olen jo alkanut siis hamstraamaan sinne sisältöä. Ajattelin, että voisin vaivanpalkaksi pyytää, että tekisivät mulle kans! Vaikka sitten ihan leikkaa-liimaa-askartele, piirrä-maalaa-väritä. Olis aika kiva ylläri. Saa nähdä, ovatko tippaakaan samaa mieltä :-D EPÄILEN!

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Halloween-kurpitsalyhtyjä eli Jack-o-lantern -DIY-ohjeet


Lupasin lapsille viikonloppuna, että tiistaina kaiverramme kurpitsat. Tätä oli odotettu, mutta tarkoituksella jätetty viime hetkeen. Eilen tuo nelosluokkalainen tuli paperin ja kynän kanssa pyytämään nimmaria lappuun, missä minun piti luvata, että tänään kaiverretaan kurpitsat ;-)

Kurpitsalyhdyt eivät säily hyvänä kovinkaan pitkään ja siksi oikeastaan kannattaa varautua vähän liian myöhään kuin liian aikaisin. Kokonaiset kurpitsat sen sijaan kyllä säilyvät hyvin niin ulkona kuin sisällä, kunhan eivät ole liian märässä. Monet liimaavatkin kokonaisten kurpisapalluroiden päälle tarrakuvilla koristeita, ja se on sikäli hyvä, että saa tosiaan elinaikaa noille silloin paremmin. 

Myös permantent-tussilla saa upeita koristuksia aikaan. Sen ajattelin vielä kokeilla itsekin, kunhan saan hetken rauhan tässä joku päivä. Lasten kurpitsoista tuli kuitenkin näitä todella perinteisiä! 



Nelosluokkalainen oli varautunut hyvin sävy sävyyn :-) Kaupasta oli hankittu kurpitsankaiverrustyökalusetti. Se oli hyvä olla, mutta aika kertakäyttökamaa.

Jos siis haluat kaivertaa kurpitsalyhdyn, suosittelen kahta asiaa:

1) Hae varastosta tai rautakaupasta mahdollisimman kapea ja pienihampainen, suora RAUTASAHA

2) Nappaa keittiönlaatikosta JÄTSKIKAUHA

3) Varaa mukaan myös hyvä EI-vesiliukoinen OHUTKÄRKINEN TUSSI



Pieni on suloista, mutta ei näistä minikurpistoista oikein aidoiksi lyhdyiksi ollut. Pojat haluasivat silti katsoa, mitä nuo ovatkaan syöneet. Ja samanlainen sisushan sieltä ilmestyi, eli ontto ja täynnä siemeniä. (Myöhemmin keksivät, että niistä saa hienoja tuikkukippoja. )


Isosta kurpitsasta voi tehdä sitten lyhdyn jos minkä. Mielikuvitus on rajana, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin. Ja oikeastaan se, että on oikeanlaiset kaiverrusvälineet. Kaupassa on myynnissä paljon kuviosabluunoita, jos ei oma piirustustaito riitä. Tai netistä voi printata. Me piirsimme nyt itse.


Täysin perinteinen jack-o-lantern kurpistalyhty syntyy niin, että ensin kaiverretaan yläosa irti. Sen jälkeen kurpista tyhjennetään. Ensin mitä nyt saakaan käsin pois ja sen jälkeen vain jätskikauhaa apuna käyttäen kurpistan maltoa puhdistaen. Myös jonkinlainen metallinen "lapio" voisi käydä. Jätskikauha on hyvä. Keittiöveitsen ja kurpitsankaiverruksen yhteiselo ei ole kauhean mainittava. Eli en suosittele... Leikkaukseen jonkinlainen todella ohutteräinen saha on paras.


Ja maltoa riittää. Sitä on niin paljon, että kyllästys kurpisan tyhjentämiseen iskee puolessa välissä :-D


Samaan aikaan toinen kaksosista esittää äidille ohjeita - jos en sattuisi osaamaan :-) Ohjeet tulivat kaiverrussetin kanssa samassa paketissa. Samoin muutamat sabluunat.


Itse poimittu kurpisa on nyt tyhjä! Wau! Kaksoset kävivät koulun kanssa poimimassa kurpisat, muut on haettu aikaisemmin maatilapuodilta, Siitä on postaus tässä.

Ehdin muuten kirjoitella kurpistoista jo aikaisemminkin, katso postaus tästä


Neljäsluokkalainen piirsi ensin kurpisalle naaman ja sen jälkeen palat "sahattiin" irti. Täytyy nyt sanoa vielä kerran, että EI KANNATA MISSÄÄN TAPAUKSESSA alkaa säheltämään kurpisaa tavallisella terävällä keittiöveitsellä. Kurpisa ei toimi sen kanssa ollenkaan hyvin ja homma on älyttömän raskasta silloin. Jos käytössä on tuo "piikkisaha" tai mikä se onkaan, niin kaiverruksen voi tehdä koululaisen voimilla.

Meillä jäi nyt hieman tuota mustaa ääriviivaa näkyviin. Sen voi puhdistaa pois kynsilakanpoistoaineella, jos haluaa. Toisaalta, kun kurpisassa on valo sisällä, ei tuota viivaa paljon huomaa.


Itse tein vähän toisella tyylillä lyhdyn. Koversin ensin takaosasta aukon, ja sitten tyhjensin taas kurpisan. Ihan loppuvaiheessa talouspaperi on hyvä, koska sillä saa pinnan myös hieman kuivemmaksi.


Aika ällöä tämä hötö :-D Pojat keksivät, että voisikin pistää kurpisan päähän sen yläosasta leikatun lakin ja jättäisi sen puhdistamatta. Silloin olisi erityisen ällöttävää, kun silmien läpi loistaisi "kurpistan aivot". Jep jep...


Kurpisan "liha" on seinämässä kiinni ja sitä on noin parin sentin verran. Jos kovertaa kurpitsan lihasta kaikkein kirkkaimman "pinnan" rikki, sieltä tulee sen jälkeen tälliasta aivan lantun väristä "raastemaista" kurpisanlihaa esiin. Eli ainakin tällaisen isomman halloween-kurpitsan liha on suikalemaista. 


Pari kurpitsaa valmiina!

Laitoin sisään jouluvalosarjan, joka toimii pattereilla. Valoissa on ledit ja ledien päällä metalliset "verkkopallot". Tämä oli nyt vain pieni hätäratkaisu, kun meillä ei saa polttaa sisällä kynttilöitä, ja muita valosarjoja ei ollut. Mutta itseasiassa se toimikin tosi hyvin!



Heti, kun silmä vältti, lapset aloittivat "stailauksen". Tämä tyyppi sai ne "aivot" päähänsä. Tuo kurpisan nupin laittaminen takaisin sen päähän onnistuu silloin hyvin, kun ei käytä palavia kynttilöitä. 


Itse tekemäni kurpisalyhty on tuo bat/böö. Sinnekään ei voisi laittaa oikeaa tulta sisään, koska tämä on se kappale, jonka kaiverrusaukko on takana. Sitä ei ole siis leikattu ollenkaan auki yläpuolelta. Led-valoille taas peukku.


Lapsukaisten stailailut menossa. Kurpisaa kurpistan päälle ja sitä rataa.


Kun kävimme vielä illalla hakemassa vanhimmalle pojalle läheisestä Kmartista vähän koulutehtäviin tarvikkeita, nappasin setin led-tuikkuja mukaan. Yllättäen ne oli otettu käyttöön alta aikayksikön ja ehdin lopulta vähän napsimaan kuvia, kun kaksoset olivat taas "stailauspuuhissa"!



Myös Kivi-tuikut oli haettu kaapista ja pinottu päällekäin.


Tämäkin pöytäasetelma oli sitten lopulta lasten laittama! Tai siis näiden viisivuotiaiden. Itse olin ehtinyt laittaa vain tuon verkon noiden kahden kynttilänjalan päälle sekä hakea esille linnut ja peilin. Muuten oli stailattu ilman äitiä. Tämä oli mulle sitten yllärinä, kun tulin olkkariin :-D Huomioikaapa nyt tuo, että minikurpisan toinen puoli oli laitettu tuikkukipoksi (EN NEUVONUT TÄTÄ!!) ja toinen oli mennyt hatuksi. Ja kuulemma Iittalan Kivi-tuikut pitää olla väärin päin, tulee hienompi valo. Led-tuikkujen kanssa se toimiikin. Eli näissä kuvissa kaikki valo on ledeistä, tulta ei olla käsitelty yhtään. Harmittaa muuten nyt aika paljon, kun en ottanut noita Kiviä enempää mukaan Suomesta. Niitä kaipaisin tänne uuteen asuntoon tosi paljon. 


Aamulla sohvalle oli ilmestynyt pikkaisen karun oloinen  kaveri. Koira makasi sen päällä. Että hieman hiljaista seuraa mulla täällä tänään :-D


lauantai 25. lokakuuta 2014

Perjantain kuvat

 



 
Tämän viikon teemana ollut syksy, sade, huonot uutiset, epäonnistumiset, väsymys ja alakuloisuus.
Huolimatta siitä, että olen todellakin yrittänyt myös ottaa hyvistä asioista kiinni. Joskus sitä on ihan tietoisesti pakotettava itsensä ajattelemaan asioita positiiviselta kannalta ja myös odottamaan seuraavaa päivää. Aivot saavat levätä yön yli ja yllättäen homma ei olekaan enää niin kamalan tuntuinen, kuin silloin edellisenä päivänä, kun aivojen etuotsalohkot "leikkaavat kiinni", ja koko maailma tuntuu menevän mönkään. Kissa (ongelma) pöydälle tai aivot narikkaan hetkeksi, niin jo helpottaa!
 
Nyt olen istunut sohvalla ja juonut inkivääriteetä. Tehtaillut lapasia kaverin lapsille ja samalla vähän lepoa omille hermoille ja kurkulle sekä keuhkoille. Ärsyttävä syysflunssa painaa päälle. Mun piti mennä hakemaan influenssarokote, mutta nyt en tiedä, voiko sitä ottaa, jos on toinen flunssa päällä? Kuumetta ei kyllä ole, mutta kurkussa kutina ja keuhkot täynnä limaa.
 
 
 
 
Laitoin koiralle pehmopaikan sohvalle, mutta mieluisampaa on silti ryömiä sohvan alle puoliksi piiloon :-) Jos tarkkaan katsoo, näkee, kuinka hitsin huonolaatuista kangasta tuossa viime keväänä ostetussa nojatuolissa on. Ihan vain kuriositeettina, että tuolia myydään eräässä sisustuskaupassa (iso ketju, misä itsekin tykkään...) hintaan 895 taalaa. Onneksi en sitä ole siitä maksanut, mutta ärsyttää silti. En tykkää kertakäyttöisistä huonekaluista. Ihan täyttä tuhlausta jokaiselta kantilta katsottuna.
 
Alakuvassa näyttää taas Ektorpista unohtuneen päälliset matkan varrelle. Oikeasti ne ovat kuivumassa pesukonekierroksen jäljiltä :-)
 

 
Tänään olimme elementaryssä (kolmen nuorimman koulussa) halloween partyissä. Oli oikein hauskaa. Meillä tuli tuon neljäsluokkalaisen kanssa oikein pelihimokin päälle, kun spooky bingoa piti pelata ja pelata kierros toisensa jälkeen. Mutta ei, me ei kukaan voitettu mitään. Lopulta jätettiin bingot ja mentiin vielä seuraamaan ihan oikeasti kovan luokan The Yo-Yo Showta. Minä en yleensä edes tällaisista tykkää, mutta tämä oli hyvä! Koulun isätoimikunnan järkkäämä "Hounted Hay Ride" oli taas ihan jäätävän karmea, vaikka me mentiin "vähemmän" scaryyn versioon näiden 5v. eskarilaistemme kanssa. Minä ja neljäsluokkalainenkin kiljuttiin kun muun muassa zombit hyökkäivät aivan yllättäen metsästä ja niitä oli muuten paljon. Eskarilaisista toinen "sähkötti" Power Rangers "powervekottimella" zombeja aivan tosissaan. Täällä niin totuttu näihin halloween-pelotteluihin, ettei muut lapset oikein olleet moksiskaan :-)

 
Mutta nyt mukavat viikonloput! Ensi perjantaina se halloween sitten onkin ja sen jälkeen loppuu kurpitsajutut vähäksi aikaa... Marraskuun loppu häämöttää ja mulla alkaa kovasti kihelmöimään nuo jouluprojektit! Niistä lisää myöhemmin.


keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Muutto takana, vaikka ei nyt ihan putkeen mennytkään...




Ollaan muutettu nyt viime viikonloppuna tänne uuteen apartmentiin, joka on tosi avara ja tilava sekä ennen kaikkea valoisa. Harmi, että ei nyt mennyt ihan putkeen tuokaan muutto - näinhän sitä tuppaa usein käymään. Jotenkin olisin vain toivonut, että olisi ollut tällä kertaa helpompi homma, koska oltiin tilattu muuttomiehet ja muuttomatka oli tosiaan 200 metriä. Mutta ei. Muuttomiehet eivät koskaan tulleet, vaikka asia oli vielä edellisenä päivänä varmistettu!!  (Firmakin oli tämän taloyhtiön suosittelema.) Ja täällä kun ollaan periaatteessa oman perheen kesken vain, ei voinut sukulaisiakaan hälyttää paniikkihätiin tms. Lauantaina iltapäivällä oli myös kaikki pakuvuokraamot kiinni. (Eikä oikein tiedetty edes, saako meidän ajokorteilla niitä täällä ajaa.) Viereisen naapurin perhe olisi voinut olla apuna, koska heillä picup-auto, mutta olivat koko päivän jossain muualla. Ja tottakai tilanne oli se, että talo piti olla illalla tyhjä.



Onneksi kahdet kaverit olivat jo aikaisemmin sanoneet, että saa kysyä apua jos tarvitsee, joten nyt eikun "hätäpuhelua" peliin. Ja miehen työkaveri sitten hurruutteli tunnin ajomatkan päästä isolla autollaan tänne auttamaan. Voi että, ei voi kuin olla onnellinen, että saatiin apua ja tuo auto myös. Meidän isot huonekalut kun eivät olisi millään edes purettuina mahtuneet omaan autoomme. Sitä on tullut niin kauhean nolostuttavaksi, että pyytää ns. talkooapua. 



Saa nyt nähdä, miten tänne sopeudutaan. Asunto on tosiaan kuin omakotitalossa olisi, mutta kerrostalossa ollaan. Nyt yritän vain laittaa paikat kuntoon ja saada jollain tavalla viihtyisää. Verhotangot on ainakin saatava. Kysyttiin jos taloyhtiön huoltomiehiltä, jos voidaan tilata heidän kautta verhotankojen asennus. Mm. maalaushommia voi myös tilata. Yllättäen ei sitten onnistunutkaan se verhotankohomma, koska vastuukysymykset menevät taas vinksin vonksin. Jos verhotanko tippuukin ja jollekin sattuu jotain, ei taloyhtiön huoltomiehet saa siksi asentaa niitä. Tämä on tätä.


Viikonlopun jäljiltä on univelkaa ihan määrättömästi ja odotan, että piristyisin ja jaksaisin järjestellä tavarat ja huonekalut. Nyt iski syysmyräkät ainakin pariksi päiväksi, joten kotosalla tulee oltua. Tänään toinen pienistä oli vähän kipeä, joten jätin pois koulusta. Sai sitten puuhastella rauhassa omiaan koko päivän. 


Kaikki on vähän enemmän kuin vinksin vonksin näin muuton jäljiltä. Iltaisin kukaan ei jaksa tehdä mitään. Viikonloppuna meillä reissu New Yorkin puolelle (mutta ei cityyn). Toisaalta, täälläpä tämä odottaa. Ei ole pelkoa yllärivieraista tai kenestäkään sukulaisesta, joka tulee kauhistelemaan meidän epäjärjestystä :-D Mutta joka tapauksessa sikäli hyvä asia, että täällä on taas pitkästä aikaa tullut sellainen pieni inspiraatio siihen, jos vaikka sisustaisi hieman. Kun näyttää siltä, että nyt tässä jonkin aikaa kuitenkin ollaan. 

Loppuviikon projekteina mm. ruisleivän tekoa (juuri tekeytymässä) sekä lapasten kutomista kaverin lapsille :-) Taidanpa lähteä taas surffaamaan kivoja lapasmalleja, ennen kuin viitsin mennä nukkumaan!

tiistai 14. lokakuuta 2014

Katon rajaan asumaan!



Huh, huh tätä haipakkaa menoa täällä. Meillä ollut talon etsintä meneillään USA:n puolella ja Suomessa tehty remppaa tai enemmänkin ehkä maalausta ja paikkojen pientä viimeistelyfiksausta viimeiset viikot. Suomessa Espoossa olisi kohta (tai melkein heti) talo valmiina vuokrattavaksi, kun vain hyvä perhe siihen löytyisi. Jotenkin niin huoli siitäkin, mutta mitäpä se huolehtiminen auttaa. Eipä juuri mitään. Otetaan, mitä tuleman pitää. Optio on mulla myös vielä auki, haaveilen jos voisin saada tehtyä opintojani vielä tuossa keväällä Suomessa. Silloin olisi myös hyvä, jos olisi paikka, missä asua. Mutta jos osaisi hetken olla stressaamatta!! Ainakin jouluun asti. 

Uuden talon etsiminen taas Bostonissa on ollut ihan tuskaista. Niin kamalia tarjokkaita, ettei voi uskoa. Ihmiset tarjoavat taloja vuokralle, mutta niissä ei ole tehty mitään vuosikymmeniin. Viimeisin talo oli niin hirveä, että sen nähtyäni päätin, etten enää jaksa edes etsiä. Tiskiallas (valkoinen) oli esimerkiksi pohjasta täysin ruskea, pinttynyttä likaa ja naarmuja. Hirveän kiva sellaiseen olisi mennä, etenkin kun on tällainen kliinistä pintaa haluava. Omat sotkut tietysti eri asia :-D

Meinasin luopua jo toivosta ja tyytyä kohtalooni, ettei mitään vaan löydy. Onneksi sitten jotenkin vain keksittiin "jotain ihan muuta". Kerrostalo! Ei ollut edes käynyt mielessä. Kun tämän kerrostalovaihtoehdon keksin perjantai-iltana, oltiin lauantaina katsomassa lähistöltä "kattohuoneistoa" loftilla, eli parvella. Voihan sitä fiilistä, kun astuin tuonne sisään ja sanoin sitten välittäjälle ihan suoraan, että mä muutan tänne nyt ja tästä ei ole epäilystäkään. Voi mikä valoisuus ja avaruus siellä oli! Ylimmän kerroksen asunnossa olohuone-keittiö on lisäksi harjakattoinen korkea tila. Ja just sellaista olen aina halunnut. Loft on myös kiva, tykkään tuollaisista vähän erilaisista ratkaisuista. Parveketerassikin löytyy, joten saan kasvatella ne tomaatit, jos haluan. Mutta en tiedä, haluanko. Koirapuisto on suoraan talon edessä.
Ja mehän muutetaan - tämän viikon lauantaina :-D
Että nyt täällä pakataan, vaikka tai onneksi tavaraa aika vähän. Saimme myös muuttomiehet hoitamaan kantamisen tällaisella pienellä varoitusajalla, joten tyytyväinen saa olla. 

Hieman on outoa muuttaa kerrostaloon, mutta nyt tulee testattua sekin. Mikäs siinä!!