Högsåra - Not Your Average Island

tiistai 7. huhtikuuta 2020


Jos jokin paikka saaristossa voi yllättää, se on Högsåra. 

Not your average island!



Saavuimme Högsåraan heinäkuisena päivänä hyvissä ajoin, ja nappasimme vielä hyvän laituripaikan. Heinäkuinen haaste Saaristomerellä etenkin vähän suurempien syväysten kanssa - täytyy olla ajoissa... Tosin oikeastaan en viime kesänä nähnyt kuin yhden sataman, josta käännytettiin veneitä. Purjeveneet saadaan yleensä sopimaan, jos niin halutaan. 

(Syväys = mittaluku, paljonko vene tarvitsee vettä kelluakseen, ettei köli osu pohjaan. Meillä se on 1,80m.) 

Kesälomapurjehduksemme päiväreissut pysyvät yleensä siinä 2 - 3 tunnin rajoissa, joten kun viimeistään kello 11 aikaan ollaan liikkeellä, ollaan myös aikataulussa. Kolmen jälkeen usein jo tosi täyttä satamissa. (Joistain satamista saa varata paikan etukäteen, mutta ei läheskään kaikista.)



Högsåran saarella on kaksi satamaa: Kejsarhamnen ja Byviken, kyläsatama. Byvikenin puolta kutsutaan usein myös Bar Rumpan -nimellä. Rumpan on suosittu laituribaari, jossa useamman kerran kesässä myös livemusiikkia. Vieressä on lisäksi sauna ja grillauspaikka. Rumpan toimii Byvikenin sataman toimistona. Hiekkaranta-alueella on myös kiva leikkipaikka Byvikenin puolella.

Kejsarhamnen on hieman erilainen. Sieltä löytyy Högsåran pieni kauppa, museo ja lasten leikkipaikka.


Byvikeniin pääsee myös omalla autolla mantereen puolelta. Ajamista tulee parisen tuntia pääkaupunkiseudulta, kun huristellaan ensin Kemiön saaren läpi ja ennen Taalintehdasta käännytäänkin Kasnäsin suuntaan. Turusta matkaa on noin 100 kilometriä. 




Aiemmin saarella toimi B&B-tyyppinen majoituspalvelu, mutta tietääkseni se oli ainakin viime kesänä suljettu. Jos joku tietää paremmin, kerro ihmeessä. Telttapaikkoja on kuitenkin tarjolla saaren länsirannalla. Telttailualue kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Yöksi voi helposti jäädä kuitenkin Taalintehtaaseen tai Kasnäsiin, joista löytyy vaihtoehtoja varmasti jokaiselle. (Kasnäsissä myös kylpylä, ja meidän mielestä tosi hyvä saaristolaisbuffet!)


Myös ilman autoa pärjää. Lossille pääsee bussilla ja oman autonkin voi jättää halutessaan rantaan. Högsåran parhaita paloja ovat ehdottomasti tunnelmalliset hiekkatiet, joita reunustavat niityt, välillä metsämaisema ja siellä täällä vastaan tulevat idyllistäkin idyllisemmät talot. Mieleen tulee väkisin, ollaanko nyt Astrid Lindgrenin maailmassa! Peppi, Melukylän lapset ja Eemeli eivät yllättäisi vastaan tullessaan. Siksi päätinkin, että ensi kesänä otan venelukemiseksi ehdottomasti vähintäänkin Saariston lapset, ja Högsåraa varten jonkin kolmesta edellä mainituista.



Högsåran molempien satamien suurin piirtein puolivälissä on ehkä yksi Saaristomeren alueen tunnetuimmista kesäkohteista: Farmors Cafe. Kahvila-ravintola on todellinen helmi. Jos sen takia kannattaa ajella saarelle, jos ei veneellä pääse. Farmors Cafe on kuuluisa täytekakuistaan, joista saa itse leikata haluamansa kokoisen palan kiinteään hintaan. Kuka kehtaa leikata suurimman??! 



Meillä oli tarkoitus vain piipahtaa Högsårassa, ja jatkaa vielä seuraavaksi yöksi Taalintehtaalle, Dalsbrukin vierasvenesatamaan. Matkassa oleva teinipoikamme oli jo aivan kärsimätön pääsemään kotiin, kun alunperin oli luvattu, että pääsee viikon jälkeen kotiin. Nyt oli jo mennyt aika monta päivää yli ihan siksi, että olimme tehneet jokin verran muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. Taalintehtaalta olisi päässyt bussilla Espooseen, mutta sitten kävikin niin, että hyvät ystävät kertoivat tulevansa Byvikeniin seuraavana päivänä, joten vähintään yksi yö olisi tiedossa nyt Rumpan barin kyljessä. Voi teiniparkaa!



Yksi syy, miksi meillä oli myös hieman kiire Taalintehtaalle, oli ruokavarastojen täydentäminen. Pari huoltosatamakeikkaa oltiin hyvän sään takia päätetty siirtää tuonnemmas, ja nyt oli jo ihan pakko saada vaikka mitä. Fiksuina olisimme alunperin pysähtyneet Kejsarhamniin tekemään ostokset, ja siirtyneet siitä Byvikeniin, mutta ei sitä aina ajattele. Nyt sitten kävelimme mahdottomassa helteessä kaupalle. Onneksi kaupalla todellakin oli pienestä koostaan huolimatta kaikkea. Teinin harmiksi me saatoimme jatkaa Högsåra-lomaa vielä toisellakin yöllä!



Muistan elävästi sen tunteen, kun kävelimme hiekkatietä ostokset repuissa ja hiki vain virtasi. Mikko sanoi, että tuli aivan lapsuus mieleen, ja omassa mielessä oli aivan samat tunnelmat. Täällä voisi olla kauemminkin.



Jokaisen talon kohdalla mietin, miten ihana sisustus siellä olisikaan. Mietin myös, miten täältä voisi saada vuokratuksi mökin! Olisikohan se seuraava aarrekarttaprojekti! Tämä yllä oleva punainen talo oli yksi suosikeistani. Voi onnellisia teitä, jotka tällä saarella saatte asua.


Byvikenin hiekkarantaan ei ollut ehtinyt vielä nousta yhtään sinilevää, joten pojat pääsivät uimaan. Lapset uivat normaalisti purjeveneen perästä suoraan, mutta kun hyvä ranta oli tarjolla, pitihän sinne toki mennä. Rannalla oli lähes ruuhkaa. Helle oli saanut ihmset lähtemään liikkeelle, ja autolla tulijoita oli myös paljon.



Rumpan barista sai ostaa jätskiä ja juomia, mutta jos halusi syödä muuta, kuin veneruokia, piti kävellä Farmorsille. (Siitä siis enemmän toisessa postauksessa.)



Minä ihastelin lampaita, pihoilla tuulessa kuivuvia lakanoita, aitoa tunnelmaa, niittykukkia, mansardikattoja ja saarella aikoinaan asuneen taiteilijan tekemiä pyöreitä opaskylttejä. Högsåralla todellakin on paikkansa veneilijöiden suosikkisaarena! Kotimaanmatkailun salattu helmi, jos näin kliseisesti kehtaisi sanoa :-) Suosittelen siis tutustumaan tähän saareen, vaikka et veneellä liikkuisikaan. Pääset kesämaahan, jossa on aina lämmin ja vähintäänkin aina se lapsuuskesien tunnelma!





Hiittisten saaristo, Kemiön kunta
59°57,2', 22°22,1'

Lähetä kommentti