Joulukuu paketissa Bostonin päässä

Tapaninpäivänä on hyvä kirjoitella joulukuisia kuulumisia, kun stressit on jo tältä erää saatu pois päästä, aikaerot myös selätetty ja nyt sitten odotellaan uutta vuotta innolla.

Voisihan sitä jonkinlaisen vuosikatsauksenkin pitää, mutta juuri nyt se jää jonnekin tulevaan. Täytyy se kuitenkin sanoa, että vuosi sitten ajattelin, että toivottavasti tulee rauhallinen ja mahdollisimman tasainen vuosi. Ei mitään ihmeitä. Ihan vaan tasaista harmaata ja vähän bling blingiä tietysti sopivina annoksina. No, ei mennyt ihan niin. Tuli paljon surua, mutta toisaalta uusia alkuja, uusia päätöksiä ja elämänkokemusta, saavutuksia ja onnistumisia. Kokonaisuutena erikoisen huono ja erikoisen hyvä vuosi. 

Elämä on sillä tavalla mallillaan, että kahden maan välillä suhailu on vakiintunut normaaliksi, ja kaikkeen reissailuun on tullut sellainen oma "rutiini". Täällä USA:ssa, itärannikolla, meillä ollut joulukuussa sekä kylmää että lämmintä. Lämpöasteiden vaihtelu voi olla ihan yhdenkin vuorokauden aikana hurja. Ensin -17 C ja sitten yhtäkkiä saman verran plussaa. Meillä oli kunnolla jo luntakin, nyt sataa vettä. 

Kuukauden ihanin vierailija on ollut tämä kuvissa oleva hurmuri, minun mielestä aivan Ransun näköinen otus :-) Ystävien iso villakoira, puolivuotias kakara, on auttanut omaan koiraikävään hitusen. Oma koirahan on nyt Suomessa. Pojat ovat pelailleet lautapelejä, kun pelikavereita on taas riittävästi. 

Joulukuusen kanssa meinasi käydä huonosti, kun minä viime tipan ihminen olin meinannut hakea sen vasta ihan lähellä jouluaattoa. Onneksi huomasin, että kuuset ovat lähes joka paikasta loppuneet jo viikkoa ennen aattoa, ja sain hommattua meille oman hätäisesti torilta. Huono puoli siinä oli kuitenkin se, että vaikka otin pienimmän mahdollisen, me ei saatu kuusta millään pysymään jalassa pystyssä. Yksi ilta rundattiin ympäri marketteja hakemassa uutta kuusenjalkaa, mutta lähes jokaisessa myymälässä oli vain eioota. Siinäkin myöhässä. Lopulta löytyi hyvä jalka ja olin ihan innoissani kotona sen kanssa, että nyt saadaan kuusi pystyyn. Avattiin paketti, ja jalka oli ihan rikki jo valmiiksi. Eikun taas takaisin kauppaan (ja täällä noi välimatkat eivät ole ihan pieniä, joten ajoaikaa menee aina ihan turkaisesti), ja siellä oli vielä yksi ainut samanlainen jäljellä. Lopulta kuusi ei pysynyt siinäkään megaisossa jalassa pystyssä ja minä meinasin luovuttaa koko risukasan takapihan oravien iloksi. Mies talossa päätti kuitenkin hakea sahan ja pätkäisi kuusesta 1/3 pois. Avot! Kuusi pysyi pystyssä ja päästiin koristelemaan. Kamalat sotkut tosin saatiin aikaan tuosta operaatiosta, mutta mikäs siinä, kun imuri on olemassa ja eikun pikkupojat imurin varteen :-)

Että tässä nyt sitten meidän poppoon joulukuun kuulumiset. Ainakin päällisin puolin. Uudeksi vuodeksi on tarkoitus ajella Manhattanille, otettiin hotelli yöksi ja toivottavasti päästään nauttimaan kaupungin upeista ilotulituksista! (Ja pidetään myös peukkuja, ettei sada vettä.) Otettiin hotelli Battery Parkin vierestä, jotta päästään katsomaan parhaalta paikalta Liberty Islandin suunnan ilotulituksia. Seuraavat terveiset tulevat siis sitten viimeistään sieltä!

Muistuttelen vielä Instasta, eli sinne päivittelen usein ja seuraamaan pääsee, kun etsii minut käsiinsä nimimerkillä "Hannaskargard", kliks.