Tällä kertaa mies tiiraili karttaa ja Ruotsiinhan sitä taas lähdettiin ajelemaan. Hitsi kun en nyt muista (siis oikeasti, miten voi olla, etten muista!), olimmeko vielä Legoland-päivän jälkeen yhden yön Tanskassa Vejlessä, vai ajoimmeko Billundista suoraan seuraavaan etappiin. Ei, ei muista. Mutta senhän nyt saan selville, kun katson hotellikuitit läpi. Kuitenkin ideana oli lähteä Kalmariin ja Öölantiin. Ajoimme Köpiksen sillan yli ja siitä Lundiin, jossa pikainen jätski / mehutauko paikallisen ICAn pihassa.
Köröttelyvauhtia sitten jatkui sen jälkeen aika kauan, kun rannan vieressä menevä väylä oli rehellisesti sanottuna hitsin tylsä ja hidas. Merta ja niitä kovasti esitteissä mainittuja maisemia ei todellakaan näkynyt. Otti jonkin verran päähän se, että piti istua ihan tyhjän panttina, tylsien maisemien kera Kalmariin asti. Ja mikä "parasta", meillä ei ollut mitään havaintoa, onko Kalmarissa mitään vaiko eikö. Ja kannattaakö Öölantiin ajaa. Ainut, minkä sain siinä selviettyä oli se, että AIVAN IHANIA kartanomajapaikkoja meni useamman kerran ohi suun. Olisi ollut niin ihana yöpyä sellaisessa. Meillä oli tylsääkin tylsempi - joku ikivanha Scandic varattuna Kalmarista, ja siitä ei rakas mieheni sitten luopunut. Pöh. Sain myös selville, että jos Öölantiin haluaisimme, minun pitäisi mennä taas yhden karmaisevan jättimonsterisillan yli. Vähän ahdisti.
Kun saavuimme Kalmariin, oli jo aika myöhä, mutta nakki napsahti ja lasten "palkintona" autossa istumisen suhteen piti löytää Mäkkäri. No, löytyipä se ja löytyi myös aivan mahtava kaupunki. Vanhaa ja tosi uutta. Huvikumpua ja ihan modernia. Linna ja siis MAHTAVA KALMARIN LINNA. Selvitin, että linnassa olisi myös lapsille ohjelmaa. Päätimme aamulla käydä siellä, edes piipahtamassa, ja ajella sitten Öölantiin. Öölannissa houkutuslintuna oli kuninkaalinen Solliden, jonka halusin nähdä. (Niin, se silta piti ylittää, mutta olihan Solliden nähtävä, joten oli annettava periksi..)
Nykyisen Kalmarin linnan rakennustyöt aloitettiin Magnus Ladulåsin (1275-1290) aikakaudella.
Vuonna 1397 Kuningatar Margaret ja Erik of Pomerania (en tiedä suomennettua versiota) tulivat Kalmarin linnaan ja Erik kruunattiin Kalmarin Unionin kuninkaaksi. Siitä on jonkin aikaa ja välissä tapahtunut jonkin verran :-) Kustaa Vaasta on pitänyt linnaa siinä 1500-luvun alkupuolella kesäresidenssinään. Ymmärtääkseni linnassa ei juurikaan ole asuttu vakituiseen, vaan se on ollut pääosin hallitsijoiden tukikohtana heidän käydessään alueella. Ja toki linnalla on ollut merkitystä alueen puolustuksen kannalta. Linnaa ympäröivät vallihaudat, joiden ympärillä on vettä. Linnaan mennään sisään oikean (hirmu hienon) laskusillan kautta.
Meillä ei lapset ole koskaan olleet mitään ritarifaneja. Joitain ritariasuja tuolla taitaa naamiaisia varten olla, mutta se ritarijuttu on aina ollut enenmmänkin kai äidin visuaaliseen mieleen :-) (Meillä lapset tykkää enemmän nykyajasta, sille ei voi sitten mitään!) Linnaankaan eivät isot pojat olisi lähteneet. Hirveä suostuttelu - puolipakolla matkaan. Ja linnan pihalla sitten istuivat ensin "ei voisi vähempää kiinnostaa" -ilmeen kera.
Linnan pihalta löytyi mielenkiintoinen tehtäväalue. Lasten oli mahdollista suorittaa tietty määrä rasteja, ja kun nämä oli saatu läpi, sai siitä todistuksen. Lapset, jotka olivat suorittaneet tehtävät, olivat valmiita ritareiksi, herttuoiksi, prinsseiksi tms. Linnassa sai siis itse valita arvonimen JA itse pelottava musta ritari oli tuleva heidät sellaisiksi lyömään / kruunaamaan.
Hirveän suostuttelun jälkeen sain pojat innostumaan aiheesta. Nopeastihan ne tehtävätkin sitten sujuivat. Hauskinta oli ainakin meidän N:n mielestä ritarilipun askartelu ja maalaaminen! Isot pojat innostuivat enemmän shakin peluusta. Ja molemmat voittivat armottoman kovan vastustajansa - sen kuuluisan mustan ritarin!
Lohikäärme oli vastassa turnajaisissa. Onneksi jokainen poika sai sen taltutettua! |
Pelottava Musta Ritari - jonka historiaa hieman alempana. |
Kun kerran on miekat, niin kyllähän niillä sitten miekkaillaan. Tällä kertaa ei kuitenkaan tuolla tukin päällä, vaan ihan mukulakivetyksellä :) |
Modernit lippisritarit turnajaisissa |
Linnan Narri ja haastava shakkilauta |
Naulat ja vasarat kiinnostavat aina - ja olihan tuon mustan ritarin historiakin ihan mielenkiintoinen |
Maalauspuuhissa. Ritarilippu valmistui ja siitä tuli aika hieno! Muitakin askarteluja oli mahdollista tehdä. |
Ihana linnan "kiska" - ja tietysti asianmukaisesti pukeutunut työntekijä. |
Linnan sisällä ei saanut ottaa kuvia, mutta SE OLI UPEA: Yksi huone oli kokonaan alkuperäinen. Kuninkaan valtaistuimineen ja testiileineen. Yksi tavara oli jouduttu uusimaan - en muista enää mikä se oli. Kalmarin linna oli hyvin paljon saman tyylinen Turun linnan kanssa, ja luulen, että ovat samoilta aikakausilta. Mutta Kalmarissa oli siis myös todella upeasti säilynyt sisäosa.
Meillä ei ollut aikaa jäädä ritarikruunajaisiin, mutta linnakäynti oli kaikkien mielestä huippu! Sain samalla aika paljon hyviä askarteluvinkkejä ja ideoita tulevien opetettavien eskarilaisten iloksi :-) Olenkin alkanut kokoamaan ideakansioita itselleni - näitä juttuja tulee varmasti joskus sitten työssä käytettyä!
Meillä on muistona ritarimiekat ja upeat liput tästä reissusta. Laitan niistä kuvia myöhemmin. Tällä kertaa kuvasato siis vain linnan pihalta ja ympäristöstä.
Meillä on muistona ritarimiekat ja upeat liput tästä reissusta. Laitan niistä kuvia myöhemmin. Tällä kertaa kuvasato siis vain linnan pihalta ja ympäristöstä.
Linnan ulkopuolella oli hurjan houkutteleva kahvila, jonne ei nyt päästy. |
Onpas upea paikka! Olen monta kertaa huomannut, että reitiltä kun vähän poikkeaa tapahtuu ja löytyy ihmeellisiä asioita.
VastaaPoistaMä muuten kanssa olen itse sellainen romantikko, jota ritarit ja menneet ajat kiehtovat. Millään ei jaksaisi innostua avaruusötököistä ja kaiken maailman transformereista. Mutta minkäs teet.
Juu näinhän se on, et itseänikin kyllä nämä kivat vanhat jutut miellyttää, mutta ei nou lapset niitä sill tavalla ajattele... Mutta toisaalta näin se pitää ehkä ollakin - Muutenhan meillä ei olis edes sähköä, jos ritariajassa eläisimme:-)
PoistaKiva matkakertomus ja kuvia! Etenkin sun pienimmät miekkojen kanssa on veikeät :)
VastaaPoistaIhan hauskaa, kun kerrankin sai miekkojen kanssa heilua ihan luvalla :-)
PoistaVoi ritarit sentään ;))))) (hihitytti vähän, you know)
VastaaPoistaMutta laitas nyt se Solliden kehiin!
Vitsit kuinka ihanan oloinen paikka ja ritareita vielä. Mäkin markkinoin jo mun 4,5-vuotiaalle, että ritarilinnaa (puista!!!) tietenkin toivot synttärilahjaksi joulukuussa ja ihania ritareja siihen kylkeen. Poika ei ole vielä tätä ideaa täysin niellyt, kun ne Lego Ninjagot on niin ihania :-DDD
VastaaPoistaOnkos sun blogi jotenkin uudistunut? Näyttää tosi mukavalle. En ole kesällä ollut paljoa koneella, ehkä en vaan muista tätä. Kivat kuvat ylhäällä.
Tervetuloa uuteen bogiini, löytyy profiilista!
Voi, mikä paikka! Olispa kiva päästä käymään. Meidän Paavo, nyt 8vee, on jo monta vuotta ollut täysin vakuuttunut siitä, että ON ritari :) Kun sai kummeiltaan lahjaksi hienon ritaripuvun, niin meinasi aivan revetä riemusta.
VastaaPoistaVoi miten ihanat kuvat hienosta paikasta! Pojilla oli varmasti tosi hauskaa. Olisipa kiva käydä tuolla poikien kanssa. :)
VastaaPoista