Kesän rippeet

tiistai 12. syyskuuta 2017


Blogitauko venyi aika pitkäksi, koska elämä vei niin taas mukanaan kesällä. Tuntuu kuin eläisi rinnakkaistodellisuutta, kun tämä meidän arki on mennyt jo jonkun aikaa kahdessa maassa ja vähän niin, että jalka ollut kuitenkin koko ajan enemmän ja enemmän Suomen oven välissä. 



Takaisin paluuta on tehty ja tehty, mutta yrityksistä huolimatta se ei ole vielä onnistunut. Kun liikenteessä on niin monta erilaista tekijää, ei aina ole helppoa tehdä uusia siirtoja. Mutta nyt ollaan siinä tilanteessa, että otetaan rauhassa taas vuosi kerrallaan. 



Syksy on parasta aikaa Massachusettsissa ja Uudessa Englannissa ylipäätään. Täällä on etenkin syyskuussa vielä ihan kesäsäät ja todella kaunista. Etenkin iltaisin värit toistuvat kuvissa ihanasti. Sitten kun alkaa ruska, maisemien kauneus vain vahvistuu.



Vaikka olemme kolunneet näitä paikkoja täällä ympäristössä tosi paljon ja laajasti, ei oltu koskaan käyty tässä ihanassa pienessä kalastajakylässä nimeltään Rockport. Nytkin tultiin ihan vahingossa. Paikka oli täynnä pieniä putiikkeja ja ehtivät mennä kiinni siinä samalla, kun etsimme parkkista. Kuvata kuitenkin toki ehti.



Meillä kun kesäelämä on vahvasti Suomessa, ei ole tullut kauheasti laitettua pihajuttuja tai parvekekalusteita. Tässä etuoven kuistilla meillä katos, joten siihen raahaan usein olohuoneesta tavaroita. 

Hyvällä ilmalla tulee enemminkin ajeltua rannikolle, kuin istuttua kotona. Koko rannikkohan on Connecticutista Maineen asti täynnä aivan ihania venesatamia ja kalastajakyliä. Isompia ja pienepiä. Unohtamatta upeita majakoita! 



Hyvin tyypillistä kalliota rannalla, mutta meri alkaa suoraan aavana ja avoimena. Saaristopurjehdusta ei siis harrastella :-) Moni tekee ajelee kuitenkin näitä ihania rannikkoreittejä, joten ei tarvitse tuonne pitkälle Atlantille sitten suoraan lähteä. Pienelläkin veneellä pärjää.


Tästä auringonsilta-kuvasta ehkä erottaa pieniä mustia pisteitä siellä täällä meressä. Ne ovat lobster-loukkujen merkkejä. Niitä roikkuu monisti satamissa ja vanhojen kalastajakylien talojen seinustoilla. Kalastajat tunnistavat omansa sitten merkin värien mukaan. 


Vaikka ollaan vasta syyskuun alussa, Halloween-koristeet ovat jo kaupoissa tyrkyllä ja joissain paikoissa näkee jo ulkonakin. Itse ostin ekat kurpitsat viime viikolla, mutta ne menevät syötäviksi. Jos vain raaskin pistää palasiksi. Mutta niistä myöhemmin!


Instailen edelleen aktiivisesti (@hannaskargard), joten seuratkaahan sieltä kautta ja laittelen myös blogin päivityksistä mainintaa aina tililleni. Blogikin päivittyy aina välillä - toivottavasti :-)


4 kommenttia:

  1. Hauskaa kuulla taas sinusta ja samalla tuli luettua tuo edellinenkin kesäpostaus purjehtimisen aloituksesta. No, kuten taidat tietää, minä en pane pahakseni purjehdusaiheen lisääntymistä blogissasi vaan päinvastoin, mielenkiinnolla kuulen lisää :).

    On varmaan järkevää suhtautua siellä oloon - jos se tapahtuu hieman ristiriitaisin tuntein - vuosi kerrallaan. Niinhän se monella muutenkin on, ainakin meillä, että tarvitsee tuollaisia keskipitkiä tsekkauspisteitä. On asioita tai muutosta, jota haluaisi jo nopeammin, mutta kun aina ei saa sitä, mitä haluaa, on helpompi odottaa, kun päättää katsoa vuoden päästä tilannetta uudestaan.

    Kivaa syksyä sinne Bostoniin ja kauniisiin seutuihin!

    VastaaPoista
  2. Laitahan kuvia halloween-koristeluista luonnonmatskuilla. Siellä sitä piisaa, kurpitsaa ainakin!
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  3. Hei, upeita kuvia! Mistäköhän tuollainen ihana paisley-kuvioinen tummansininen pussilakana/peite?

    VastaaPoista
  4. Kauniiden kuvien ja juttujen kera, Ihan MahTaWaa Halloweenia:D.

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista :-) Yritän vastata aina jokaiselle, joskus voi olla pientä viivettä…