Yllätysyö Islannissa



Oltiin tuossa viikko sitten lähdössä Bostonin kotiin. Vietimme viimeisen yön lentokenttähotellissa, jotta välttyisin aamuhärdelliltä kotona ja voisin jättää talon "lopputarkastuksen" rauhalliseen hetkeen edelliselle päivälle ja tilata taksin kentälle, kun siltä tuntuu. 

Ihanasti Hilton Airportissa menikin. Ottivat meidän 8 pakaasia alakerran säilytykseen ja palvelu oli huippua muutenkin. Aamulla saatiin hirveä tavarakasamme kaksin meidän 11veen kanssa työnnettyä terminaalin puolelle ja siitä eteenpäin. Laukut laitettiin suoraan Bostoniin, totta kai. 

Me tykätään lentää Iceland Air:lla. Reitti on simppeli ja nopea. Helsingistä reilut 3 tuntia Keflavikiin ja siitä toinen pätkä noin 5 tuntia Boston Loganin kentälle.


Kaivoin kännykkää taskusta ja otin tuon yllä olevan kuvan. Samalla "piip piip". Viestiä pukkaa ihan urakalla. Ihmettelin, kenellä yhtäkkiä noin paljon asiaa. No, neljä viestiä - neljä matkustajaa - neljä ilmoitusta lentoyhtiöltä. Jatkolento peruttu. Uusi bookkaus tehty seuraavalle päivälle. Voi hitsit. Ei ole totta!!

Joskus on sellaisia tilanteita, että ei mistään hinnasta haluaisi ottaa mitään extrahäslinkiä tai mitään haasteita siihen mukaan. Tai siis vain on ehkä niin väsynyt, että ei kertakaikkiaan jaksaisi yhtäkään ylimääräistä kierrosta, vaikka mikä olisi. Nyt oli sellainen. Ei vaan auttanut. Pakkohan sitä oli jaksaa!


Helsingin päässä ei voinut sitten siis muuta tehdä, kuin hypätä koneeseen ja päätyä ihmettelemään Keflavikin kentälle, onko vaihtoehtoja - siis muita kuin yöpyä Islannissa. Bostonin päässä oli lumisadetta sen verran, että olivat peruuttaneet puolet lennoista. Huono tuuri, että meidän reitti osui peruutettuihin. Ei siinä muuten mitään, olisin ihan mielelläni ottanut valmiiksi maksetun visiitin Islannissa ilolla vastaan, mutta nyt ei olisi millään jaksanut. Yritin vielä lentokoneessa olla tosi positiivinen ja lukea erinäiköisiä esitteitä. Katsoin, että voisimme itseasiassa ehtiä retkelle ja käydä illalla yöuinnilla Blue Lagoonin kuumassa lähteessä. Aamulla voisimme käydä katsomassa Reykjavikin keskustaa ja tiesin myös, että eräässä ostoskeskuksessa olisi Tanskan matkoilta tuttu Söstrene Grene. Sinne!

Arvaatteko, että meidän pojat eivät olleet ollenkaan näin innoissaan. Mistään.
Lopulta en ollut kyllä minäkään :-) 



Miltä kuulostaisi se, että roudaat kahden bussin kautta hotellille 8 isoa matkapakaasia periaatteessa yksin. Samalla huolehdit, että 3 lasta pysyy mukana. No, eikun kyllähän kuusivuotiaatkin kantavat 23 kiloa painavia laukkuja. Tai vetävät. Tai jotain... (Kuvassa 1/3 osa meidän pakaaseista :-)

Sain Keflavikin kentällä käteeni lappusen, jolla pääsimme bussilla hotellille. 

Kentällä piti olla odottamassa bussi.
Hotellilla piti olla odottamassa dinneri ja aamulla tietysti aamiainen sekä lounas.
 Seuraavana päivänä taas kentälle. Kuulemma lentokenttäbussi tulee kerran puolessa tunnissa ja sinne vain aina odottamaan hotellin oven eteen. Näin. Olkaa iloisia, että pääsette jo huomenna jatkamaan matkaa. Yritin tosin tätä ennen kovasti saada paikkoja Nykin lennolle ja jatkolentoa sitä kautta. Katsoin, että olisin saanut jatkolennon, jota ei oltu peruttu. No, ei onnistunut. Mutta sain puhuttua osan laukuista lopulta jäämään kentälle. Siinäkin sai kyllä taas pienesti taistella... Kyselin, onko mitään maksullistakaan palvelua saatavilla, minne voisin jättää laukut. Ei. 

Sain osan jäämään kentälle, mutta eivät ottaneet kaikkia. Mutta oli niissäkin hommaa ihan riittävästi. Keflavikin lentokenttä oli aivan täynnä aasialaisia, jotka halusivat samaan bussiin, kuin mekin. Jonotimme aivan hirveän kylmässä säässä ulkona pääsyä bussiin. Ekaa kertaa pitkästä aikaa meinasi usko loppua, kun en löytänyt mistään itselleni hanskoja ja kädet jäätyivät ja jäätyivät. Ja lapset olivat ihan rätti poikki. Mutta päästiin bussiin ja päästiin hotelliin. Matka Keflafikista Reykjavikiin luvattiin 45 minuutissa, mutta meillä kyllä meni lähes kaksi tuntia. No, oltiin me tietty samassa veneessä aika monen muunkin kanssa. 

Hotellissa, joka oli sattumalta myös Hilton, oli ihan älyttömän hauska mies respassa. (Vaikka sielläkin joutui taas vähän "keskustelemaan", että saimme sen kokoisen huoneen, jossa järkevästi pystymme nukkumaan.) Tuli oikein huoneeseen vielä koputtamaan, että kaikki hyvin. Ja saatiin hyvää ruokaa! Ja syötiin omat Fazerin siniset tuliaissuklaat hotellissa ihan siksi, että me vaan nyt päätettiin syödä. Vähän verta haavoihin :-)

Sitten vaan nukuttiin. Ei jaksettu lähteä minnekään kuumille lähteille tällä kertaa. Mies laittoi viestin, että oli selvittänyt asiaa ja kentällä olisi ollut matkalaukkujen säilytyspalvelu. Maksullinen. Jännä, ettei henkilökunta tiennyt. Olisin nimittäin kyllä käyttänyt!



No, hyvin nukuttiin, ja aamulla meidän hotellin 8. kerroksesta saatiinkin nähdä ihan upeat maisemat!
Harmi, että pilvet olivat kerenneet peittää vuorten huiput, kun me tultiin aamupalapöydästä.
Islantilainen aamupala oli muuten hyvä! Savulammasta, todella erikoisia islantilaisia juustoja, skyriä...


Minä selasin retkiesitteitä vastaisuuden varalle!


Ilma oli tosi kylmä, ja itse olin edelleen ilman hanskoja. Olisi tietysti voinut ostaa sellaiset ja pistää matkavakuutuksen piikkiin, mutta nyt ei sitten tullut tehtyä sitä.


Joskus pitää päästä islanninhevosretkelle autentisiin maisemiin!


Löytyi se Kringlan-niminen ostarikin. Siellä olisi ollut Söstrene Grene. Mutta me ei kertakaikkiaan sitten jaksettu lähteä. Tai meillä oikeastaan loppui aika. 


Tungettiin nimittäin itsemme ja kamamme ensimmäiseen mahdolliseen lentokenttäbussiin.


Ja päästiin matkalle! Ennen kuin olimme tässä flybussissa sisällä, oltiin tungettu kirjaimellisesti itsemme täpö täyteen minibussiin, joka vei meidät hotellilta bussien "keskusterminaaliin", jossa vaihdettiin "kunnon" bussiin. 



En kehdannut laittaa lapsista kuvia edelliseltä illalta. Sen verran masentunutta ilmettä oli jokaisella. Tässä vaiheessa jo hymyilyttää! Ollaan melkeen jo Bostonin lennolla :-)



Napsin kuvia bussin ikkunoista.


Maisema oli aika karua. Puita ei juurikaan. Kaupungeissa oli puita enemmän, mutta ei mitenkään hurjia määriä. 


Kerrostalot olivat hyvin paljon samaa arkkitehtuurityyliä, mitä Suomessa.



Matkalla Reykjavikista Keflavikiin oli useampi satama. Matka kesti sen noin 45 minuuttia.













Mitä kauemmas pääsimme Reykjavikista, sitä karummaksi maisema muuttui.


Veikkaan, että nuo "savut" olivat jonkun geysirin vesihöyryä. 
Piti tutkia asiaa kartasta, mutta en ole vielä ehtinyt niin pitkälle.

Itse Reykjavik jäi meiltä näkemättä, koska Hilton ei ollut ihan keskustassa ja meillä ei ollut lopulta niin paljon lähtöpäivänä aikaa, että olisimme kerenneet sitä tutkimaan.

Lapset innostuivat Islannista, kun näkivät postikorteissa kuvia tulivuorista ja kuumista lähteistä. Tämä on selkeä ulkoilmakohde. 
Koska me lennetään tästä "ohi" yleensä aina matkalla Suomeen tai Bostoniin, voisi hyvin joku kerta ottaa matkaan mukaan stop overin. IcelandAir tarjoaa todella paljon hyviä yhteyksiä Pohjois-Amerikkaan ja jos haluaa jäädä Islantiin pariksi päiväksi, se ei maksa yhtään extraa. 

Luulenpa silti, että kesällä voisin tykätä tuossakin maassa enemmän. 
Oli nimittäin todella kylmää ja navakkaa tuulta ainakin tämän meidän pikavisiitin aikana!




...Ja päästiin mekin sitten lopulta perille Bostonin puolen kotiin :-)

6 kommenttia

  1. Harmittavia tuollaiset muutokset :/ Mutta kyllä Islanti on kaunis paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo osa oli nyt vaan tosiaan pieni raapaisu Islannista, mutta samoja maisemia taitaa riittää :-)

      Poista
  2. me oltiin miltei vuosi sitten islannissa viikko :) meitä oli 5 aikuista remmissä mukana, joten me vuokrattiin viikoksi auto siitä kentän vierestä.
    kylmähän islannissa harvoin on lämpöasteiltaan, mutta tuuli tekee sään kylmäksi.
    me käytiin ne perusnähtävyydet, blue lagoon, vesiputoukset jne. mun postaus on ollut vuoden kohta luonnoksissa :D ihan kiva paikka, mutta en tiedä lähtisinkö toistamiseen-varmaan jos enempi ulkoiluihmisiä olisin niin sitten olisi lukematon määrä aktiviteetteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Hei hauska kuulla! Mä laskeskelin, että melkeen varmaan 3 päivää olisi mulle riittävä tuolla :-D Mutta auto totta kai pitäisi vuokrata. Ja just jotenkin totesin vain, että siellä täytyy varmaan kaivaa sellainen "lappimoodi" päälle. Jään odottelemaan sun postausta :-)

      Poista
  3. Heh, vai että Lappi-moodi! Voisi se olla paikallaan. Reykjavikissa riittää kyllä kans muutamalle päivälle katseltavaa ja koettavaa, mutta suurin anti varmaan muualla maassa. Eikä siellä ihan noin karua ole kuin tuossa Reykjavik-Keflavik-välimaastossa...
    ps. Olisi kiva ollut olla kärpäsenä olkapäällä, kun puhisitte kassien kanssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, en mä tiedä parempaa kuvausta :-) Ruka-moodi olis ollut ehkä toinen. Sellainen, että toppavaatteet päällä aina ulkona ja yöpymiset jossain tunnelmallisessa möksässä!
      Olin vaan niin väsähtänyt kassien kanssa, että en jaksanut tapella vaan sanoin että ei onnistu multa yksin roudaaminen edes bussille. Kyllähän nuo tietty joustavat jotenkin edes, kun ei ole asiakkaasta johtuva ongelma :-) Mutta kyllä siellä bussijonossa meinasi mennä hermo!!

      Poista

Kaunis kiitos kommentista :-) Yritän vastata aina jokaiselle, joskus voi olla pientä viivettä…

Back to Top