Pikakelauskesä: heppajuttuja ja puutarhaa

Pikakelauskesä.

Siltä se tuntuu! 

Kolme viikkoa oltu Suomessa ja arki alkoi osittain eilen.

Toivotaan hienoa syksyä.

Kesään mahtui pari päivää, joina ei satanut, heh. Turhapa näistä ehkä edes mainita, kaikki oltu samassa veneessä -enemmän tai vähemmän...

Ehdin tässä kolmen viikon aikana käydä monta kertaa ratsastamassa, reväyttää nivuseni aivan hirveän huonolla tuurilla, parannella nivustani, olla äkäinen, kun jouduin sen takia myös perumaan yhden maastoesteviikonlopun.

Nyt alkaa onneksi olla homma jo voiton puolella!

Haaveilla on myös ehditty sprinkusta. NO, ei ole uusi juttu, mutta tällä hetkellä vaan toteutus ottaa aikaa. Ei kykene, ei pysy juuri nyt. Mutta onneksi tallilla oli pari kappaletta näitä söpöläisiä :-) Aiheuttivat aika pahaa koirakuumetta!

Kolmessa viikossa on myös ehtinyt vähän laittaa taloa. Purkaa laatikoita ja miettiä sisustuksia. Tosin aika vähillä mennään. Olen nyt vähempi-parempi-metodilla liikkeellä ja toisaalta kirppis-kierrätys-antiikki -akselilla yritän nuo hankinnat pitää. Muutamia uusiakin juttuja tullut. Muun muassa kehystystä odottamassa neljä hauskaa posteria, jotka tulivat postissa Desenio.fi -julistekaupasta. Tällä viikolla saan kaikella todennäköisyydellä meidän pikkupoikien huoneen uudistuksen siihen vaiheeseen, että kuviakin voisi laittaa. Uusista julisteista tulee juttua sitten samaan soppaan!

Karhunvatukka rehottaa entistä isompana.  Kukkia ja marjoja on myös vaikka kuinka. Yhtenäkään vuonna ei vain tähän asti nuo marjat ole kerenneet kypsyä ennen syyskylmiä. Tänä vuonna marjat ovat juuri nyt jo hitusen liiloja.  Täytyy toivoa, että saisin satoa. Tykkäisin tosi paljon. Jos ei nyt onnistu, taidan tehdä jonkinmoisen kasvihuoneen näitä ihanuuksia varten.

Pihalla on kitketty rikkaruohoja!

Ihan hirveästi!!!

 Ja ehdittiin myös nauttia muutamasta pionista.

Suurin osa oli juuri kerennyt kukkia edellisellä viikolla, mutta pari ihanaa oli onneksi jäänyt vielä odottelemaan :-) Tässä niistä yksi.

Mårbackat eivät tykänneet heinäkuun säästä yhtään. Pelastelin ne nyt sitten tuossa viikko sitten sisälle. Eilen pääsivät taas ulkoilemaan, sen verran aurinko yllätti. Mutta nyt ei ole yhden yhtä kukkaa. Millähän nämä saisi kukkimaan uudestaan? 

Syksyn aikataulutusta tehty. Kalenteria täytetty. Säädetty ja välillä vähän ihmetelty, miten tässä oikein saadaan paletti kasaan ja pelittämään sujuvasti. Täytyy ottaa taas asenteella "päivä kerrallaan". Oppisikohan sitä joskus olemaan murehtimatta tulevasta?

 Vieläpä on kliseisesti kesää jäljellä ja nyt istuttava ulkona niin pitkään, kuin vain aurinkoa riittää!

Tänään syötiin mustikkapiirakkaa kavereiden kanssa, mustikat tuosta omasta lähimetsästä poimittuja. Mustikkametsään olisi niin kiva päästä uudestaankin. Metsissä niitä nyt riittää sitten kuitenkin ja meilläkin pakastimessa tilaa.

Tässä siis pikakelaten vähän meidän heinäkuuta.

Ei voi uskoa, että ollaan elokuussa.

Jotenkin tuntui, ettei kesää oikein ollutaan...