Pastellinsävyisiä tunnelmia keittiöstä

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018











Harvoin meillä on näin tyhjää ja karsittua, mutta nyt tehtiin vähän kuvauksia täällä talossa, joten arki ja elämä on aivan tipotiessään. Meillä on tosi hankala kuvata tuon katon takia. Tai mun mielestä se on hankaalaa. Se vie kyllä kaiken valon, koska on ärsyttävän matala ja mattapintainen. Ja kuten olen ainemmin kertonut, amerikkalaiseen tapaan rapattu rätillä. Jotain sellaista, jota en antaisi koskaan tehdä, jos voisin itse valita. Tämä talohan on ns. valmis paketti, ja on taloyhtiössä, jossa samanlaisia mökkejä on tusinassa kolmetoista. Iso alue ja paljon omakotitaloja melko pienillä tonteilla. Voit valita rakennusaikana pohjakuvien perusteella millaisen talon haluat, ja se sitten rakennetaan rakennuttajan / myyjän puolesta. Tämä ei ole kovin yleistä täällä mutta jonkin verran näitä on. Yleensä rakentaja tekee talot valmiiksi ja sitten vasta myy. Siinä on ongelmana se, ettei voi tietysti vaikuttaa mihinkään pintaratkaisuihin sen jälkeen enää, kun talo on valmiiksi tehty. Tällainen etukäteen ostettu talo taas on siitä hyvä että näihin voi tehdä muutoksia, mutta huono, koska alue voi olla keskeneräinen pitkään. Katon rättirappaaminen on ns. normaalia ja jos olisit halunnut muuta, se olisi maksanut oikeasti ihan tolkuttomasti. Rakentajat rahastavat usein juuri muutostöistä sitten rosvomaisen paljon. Muun muassa meillä oli talon sisäseinien maalinsävyn vaihtaminen jotain niin älytöntä, että puolella summalla siitä olisi teettänyt uudet maalaukset jälkikäteen toisella tekijällä. Hullua myös siksi, että jokatapauksessa seinät maalataan ja se kuuluu hintaan. Ja seiniin tulee rakentajan valitsema sävy. Jos siis olisit halunnut muun sävyn, olisi pitänyt kirjoittaa viisinumeroinen shekki. No thanks! Mutta tätä se on, kun talobisneksessä täällä on myyjän markkinat. Ei ihan sellaista, mitä San Diegossa, mutta aika hurjaa kuitenkin.

Meillä siis kamala katto, mutta sen kanssa on eletty. Ja vähän siihen on ehkä tottunut. Kuvatessa se haittaa, koska vaikka valoa tulisi ikkunoista, katto syö sitä todella paljon. Se on kuin musta aukko! Lisäksi katto on kohtuullisen matala. Tässä syitä, miksi kuvaus meidän talossa ei aina inspiroi. Kuvista ei meinaa tulla yhtään mitään, vaikka kuinka säätäisi valotusta ja käyttäisi jalustaa. Etenkin isommat alueet ovat tosi mahdottomia. Odottelen yleensä aurinkoista päivää, mutta sitten taas ei ole aina aikaa siivota paikkoja tip top, niin kuvia tule otettua tosi yksitoikkoisesti vain parista nurkasta.

Nyt siis erikoistilanne ja kuvaan pääsi myös hieman tuota keittiötä. Tällaista vaaleanbeigeä ja vaaleanroosaa meillä juuri nyt. Pellavaa ja pastellia löytyy eri muodoissa - ovat ihan ykkösiä ja niihin en kyllästy, mutta lisäksi vähän mustaa, metallia, juuttia ja rottinkia. Ja sellaista vähän kulahtanutta puuta. Plus meidän hieman kärsinyt laventeli. Olin jo varma, että nyt alkaa kevätkelit pian, joten hommasin sen valmiiksi. Ei tykkää yhtään olla sisätiloissa, ja kukat raukat roikkuvat nuukahtaneena, vaikka antaisin vettä. Kokeilin jo pitää viileässä autotallissa yöt, mutta ei tuntunut auttavan. Saa nähdä, miten käy. Vähän jo lupailtiin kevätkelejä ensi viikolle. Jospa laventelikin saisi sitten ulkohoitoa.

1 kommentti

  1. Pastellisävyt on niin ihania. Täytyy kyllä myöntää, että ennen tekstin lukua olin puhelimella katsonut kuvia ja aattellin kateellisen, että no kyllä joillain pysyy talo siistinä. Onneksi tuli tuo valaiseva teksti:)) Joo olen pari kertaa ollut seuraamassa siskon talonrakentamisia siellä rapakon takana ja täytyy kyllä sanoa, että onhan se vähän eksoottista:)) Toivotaan, että kevät tulee sinne ja tänne ja saadaan kasvit ulos!

    VastaaPoista