Pelargoniaonnea

lauantai 22. huhtikuuta 2017













Voi että, kyllä nyt taas on sellainen kesän odotus päällä, että ei toista. Meillä meni se kesä taas jonnekin täällä Massachusettsissa, ja vaikka viime viikonloppuna kerettiin siitä jonkin verran nauttimaan Nyc:ssä, ollaan saatu tämä loppu viikko totisesti taas kylmää kyytiä. Säästä voisi puhua aina, ja sitähän tässä tulee itsekin jaariteltua. Suomen ja Massachusettsin sää on sitä itseään välillä. Toisaalta parhaimmillaan aivan ihanaa. Onneksi en laittanut untuvatakkia vielä kiertoon, koska sille on ollut käyttöä. Mieluummin untsikka niskaan, kuin palellen. Tuo tämän hetkinen takki vain niin kamalan huonossa kunnossa, ettei siitä varmaan ole enää ensi talveksi. Tai sitten sen pidän vielä silti. Ehkä huonon kelin vaatteena, jos saan tukittua jotenkin untuvaa puskevat repeämät kankaasta... Välikausivaatteilla taas ei täällä tee yhtään mitään. Se on joko kylmä tai kuuma. Välimuotoa ei tunneta.

Pahimpaan kesänodotuskuumeeseeni löytyi pieni lääke. Ostin paikalliselta farmilta valkoisia pelargonioita, ja ne ovat nyt vielä sisällä toistaiseksi. Olin tosi iloinen, kun ne löytyivät. Ja vielä isoja taimia. Kunhan tulee muutama sateeton päivä, pääsen maalaamaan terassin kaiteita ulos. Sekin heti auttaa, kun on kivaa puuhaa. Tässä kuitenkin vanhoilla kesäkuvilla osittain mennään. Heppaikävääkin pikkaisen potenut. Jos ehtisi edes vaikka ihan vähän ratsastamaan Suomessa, olis sekin kivaa. Aloitin harrastuksen uudestaan pari vuotta sitten, ja kerkesin puoli vuotta käydä tunneilla ja valmennuksessa, mutta totesin, ettei aika vain sitten riittänyt omiin harrastuksiin millään. Kiva oli kuitenkin todeta se, että kyllä sitä edelleen jotain osaa ja että ne taidot sieltä löytyy nopeastikin, kun vähän treenaa. Jos ensi kesänä en ehdi, niin ehkä syksyllä...

Mutta täällä se sade vain ropisee tuolla ulkona. Viikonlopulle tiedossa arkeen paluun ennakointia, kun 10 päivän loma on lapsilla sitten sunnuntaina taas ohi. Huomaa lomien aikana kaipaavansa yksinoloa, kun normaalisti arkena on niin paljon yksin. Siihenkin tottuu ja sitten ei jaksa hälinää ihan 24/7. Sitten tulee otettua se oma aika iltapainotteisesti ja nukkumista vähemmän. Onneksi tällä viikolla loma on antanut pitkät aamu-unet!

4 kommenttia

  1. Kauniita kuvia! Kuviasi voisi katsella vaikka kuinka pitkään niin kauniita ne ovat!
    Pelargoni on suosikki kesäkukkani ja olen niitä laittanut jo useana kesänä. Ovat niin kauniita kukkiessaan ja helppohoitoisiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :-) Minä myös tykkää niin pelargonioista. Suomesa Mårbacka ehdoton, mutta täällä en ole löytänyt niitä. Muutenkin tosiaan jotenkin ehkä vähemmän suosittu, kuin Suomessa. Nyt tuo valkoinen vain sytytti!

      Poista
  2. Voi kun ehdittäis issikoimaan yhdessä joku kerta! Mullakin ollut pitkä tauko, mutta mieli tekis!

    Pelargoniat kuulostaa täällä koleassa Suomessa vielä tosi kaukaisilta. Tässä juuri arvon, että joko orvokkeja kohta hankkisi piharuukkuun. En vaan jaksa sitä suojaamista, jos pakkasia tulossa. Että ehkäpä odotan vielä hetken.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Mä en ole oikeen issikkatyyppejä, mut jotain muuta varmaan löytyis :-) Pitää yrittää ehtiä!!! Täällä kuule tää sää tosiaan ollut myös ihan kamala, joten ei ole ulkona voinut kukkia pitää. Saa nähdä, milloin lämpenee uudestaan...

      Poista