Elokuu, alkuja ja loppuja




Elokuu tuli jostain puskan takaa ja toi samalla selkästi loppukesän fiilikset. On se kesä kyllä hurjan lyhyt täällä Suomessa. Tai siltä se vain tuntuu. Etenkin ehkä, kun on itse tullut tänne vasta heinäkuun puolivälissä. Ensi vuonna tulen kyllä kuukautta aiemmin. Vähintäänkin!



Ekaa kertaa oikeastaan koskaan en ole ollut pätkääkään innostunut pihahommista. En sitten yhtään. Kun tulimme, revin vuohenputket kukkapenkeistä, mutta siinäpä se. En ole laittanut kesäkukkia parevekkeelle enkä kuistille, en ole ostanut uusia taimia. Olen lähinnä katsellut, mistä puskista tunkee mitäkin ja mikä olikaan viime talven viemää. Ruusuista melkein kaikki ainakin. Jostain syystä salviaa on aika monessa nurkassa. Olen nyppinyt nyt sitä ja kuivannut purkkiin. Myös minttua löytyy. Ja yllätyksesti moni niistä kasveista, jotka olivat näyttäneet menehtyneen viime talven vuoksi, onkin puskenut uutta versoa näin vasta heinäkuun lopussa. Yksi niistä on karhunvatukkapensas, joka näytti oikeasti täysin kuolleelta tapaukselta. Samaten yllätystulemisen teki köynnösruusu New Dawn.



Siemenestä leviävät malvat ja tämä kuvan akileija on myös siemenlentojen peruja. Tällä yksilöllä oli todella minikokoinen kukinto verrattuna akileijoihin, mitä minulla on pihalla ollut valmiina. Ja joista tämäkin luultavasti levinnyt. Kukan koko oli vain hitusen peukalon päätä suurempi.


Yksi vuodesta toiseen kukkiva ilon aihe on liila suurikukkainen kärhöni, jonka olen ilmeisesti onnistunut istuttamaan erittäin fiksusti terassin alle. Se tulee aina varmasti ja niin teki tänäkin kesänä. Kukat ovat ihania ja suuria ja vieläpä jaksavat ilahduttaa vähintään kuukauden ajan. Kukkii siis ilahduttavan pitkään.


Nimeä tälle kärhölle en tosin tiedä. Kuvattua tulee joka tapauksessa todella paljon!


Kotona on ihanan siistiä ja rauhaisaa, kiitos Marie Kondo. Täytyykin kirjoittaa ihan oma postaus aiheesta, kuinka yksi vaaleanpunakantinen kirja muutti elämäni!  Tässä kuvassa tosin kotoisat vaatteiden roikutukset portaikon kaiteella :-D Välillä on kiirusta, minkäs teet. Lapsistakaan ei meinaa saada kuvia, kun ovat aina menossa!


Välillä sitä ihmettelee, kuinka aika menee nopeasti. Nykyisin saa juoda kahvikuppinsakin jopa liian rauhassa. Päätin ottaa kaapin kätköistä tämän säästössä olleen Iittalan "ruotsalaisten" muumi-mukin käyttöön. Marie Kondon jälkeen en enää säästele turhaan kaapissa mitään. En jemmaile säästöön juttuja tai muutenkaan sääli tavaraa. Jos tuolla on joskus satasen verran arvoa, se on sitten sen ajan murhe. Minulle se tuottaa iloa, joten juon tästä lähtien kahvini siitä. Se tuo myös upeasti mieleen tämän kesän "pääteemani", joka liittyy saaristoon. Siitä joskus myöhemmin.


Mikäs siinä ulkona kahvia juodessa, kun saa ihastella samettisia kärhöjä ihan omassa rauhassa. (Jos unohtaa ampparit, jotka pörräävät ympärillä :-D


Ja kyllä ne lapsetkin joskus malttaa istua paikoillaan!


Keräilin vielä päivän mittaan akileijojen siemenkodista mustat helmet ja heittelin niitä vähän uusiinkin paikkoihin.


Pohdin, miksi tietyt värit ovat mieleeni vuodesta toiseen, ja miksi auringon valon vaalentama puulaatikko säilyy pihassa ja tuottaa iloa. Jostain syystä se vain tekee niin. 


Samoin kuin lohisoppa ja tähtikuvioiset tekstiilit. Olivat ne kuinka "out of everything" tahansa.


Pinkkiä ja harmaata, niillä pärjään aina :-D

Ensi viikolla tiedossa ainakin merenaaltojen kohinaa ja hyvää ruokaa.
Toivon mukaan myös aurinkoisia päiviä.
Aloittelen aarrekartan tekoa ja toivon, että saan mukavasti käyntiin uuden vuoden.
Tuntuu monesti, että elokuun puolivälistä se uusi vuosi oikeasti alkaa.
On ladannut akut ja pääsee taas vauhtiin. 

3 kommenttia

  1. Meilläkin Muumimukit ovat käyttötavaraa ja yksi suosikeistani on juuri tuo ruotsimuki. Muumimukeissa tuottaa iloa mahdollisuus valita kaapista päivän muki :)
    Jos mukilla on joskus suurempi arvo, niin sitä mukavampi sitä on käyttää ;)
    -Hetti

    VastaaPoista
  2. Haaveilla on taipumus toteutua - ennemmin tai myöhemmin. Veneily on kyllä niin mukavaa ja rentouttavaa puuhaa koko perheelle. Nautinnollisisa elokuunpäiviä sinne!

    VastaaPoista
  3. Ihanan lokoisasta ja seesteiseltä vaikuttaa! Tuo muumimuki on nätti, minäkin joisin siitä mieluummin kuin jemmaisin kaapin perällä. Kuten Hetti totesi: muumimukeissa on loistavaa se, että niiden joukosta voi valita sen, joka kulloiseenkin mielentilaan sopii!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista :-) Yritän vastata aina jokaiselle, joskus voi olla pientä viivettä…

Back to Top