tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kesämiehiä

  





















Kesäterveisiä Marple Headin niemeltä, joka on noin tunnin ajomatkan päässä Bostonin keskustasta, Salem-nimisen kaupungin lähellä. Ollaan usein käyty tässä paikassa, koska se tuo mieleen elävästi Suomenlinnan. Saa bongata retkiltä palaavia ja matkaan lähteviä purjeveneitä, heitellä kiviä, kiipeillä kallioilla. Se on meidän poikien mielestä paljon hauskempaa, kuin rannalla lotraaminen.

Minä saan aina purjevenekuumeen päälle ja mökötän puoliksi paluumatkan, kun en saa ketään innostumaan veneilystä. Kyllähän sitä yksinkin, mutta ei oikein tällä porukalla sekään ole fiksu valinta. Ei voi ottaa niin paljon omaa aikaa. Pitäisi saada koko perhe mukaan harrastamaan! No, jospas tänä kesänä päästään saareen Lappeenrantaan, niin vähän saa vene-elämää kuvioihin. Minun vaari aikoinaan rakensi tämän mökin, ja se on onneksi nyt pidetty meidän perheen paikkana. Itse en ole käynyt siellä moneen vuoteen, kun ei ole vain oikein saatu mentyä tämän köörin kanssa. Täällä USA:n puolella mulla aina kamala hinku kesämökille saareen, mutta sitten siellä Suomessa tuntuu että jämähdän kotiin, eikä tule lähdettyä siitä yhtään minnekään. Nyt kun lapset on jo aika isoja - pienetkin täyttivät juuri 7 vuotta - uskaltaa saareenkin lähteä eri tavalla, kuin silloin, kun nämä pienimmät olivat pahimmassa karkailuiässä :-)

Mulla on täällä karsea kaaos muuton jälkeen, joka olis tosi kiva selättää ennen Suomeen tuloa. Mutta vähän on epätoivoista! Otin Marie Kondo -kortin tänään esiin ja se tarkoittaa sitä, että autotalliin on kuskattu yksi jos toinen säkki vaatetta ja muuta tavaraa. Yritin just Mikollekin vähän vinkata, että jos pikkaisen karsisi vaatekaappiaan... Marie Kondon mukaanhan toisten tavaroihin ei saa koskea, mutta tein poikkeuksen ja otin täysin käyttämättömiä vaatteita pois ihan vain siksi, että jos niihin ei ole tullut kolmeen vuoteen koskettua, ei varmaan tule myöhemminkään käyttäneeksi. Luulen, että ei pysty tuo minun mies edes nimeämään poistoon menneitä vaatekappaleita. En muuten osaisi minäkään. Voisin ottaa uuden elämän vaatteiden suhteen ja ostaa tästä lähtien vain mustaa ja pinkkiä. Niihin en kyllästy ikinä ja ne sopivat aina. Tykkään ostaa värivaatteita, mutta sitten en osaa niitä oikein käyttää. Lukuunottamatta siis pinkkiä. Ennen mulle sopi punainen hyvin, mutta nykyisin se näyttää kamalalta. Mistähän sekin johtuu? Rypyistä?

Mutta ei auta, kuin jatkaa puurtamista. Laittelen täältä kuvia, jahka saan vähän jotain kuvakulmaa aikaiseksi. (Lue kaaosvapaaksi!)

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Vitsit olinkin ihan unohtanut vastata näihin kommentteihin - no parempi myöhään...

      Poista
  2. Mielettömät maisemat, täytyykin ensi viikolla käydä Suomenlinnassa <3
    Hassua, kun tällaisia maisemia katselee lähinnä leffoista ja sarjoista ja joku tosiaan asuu siellä!
    Minuakin tuo veneily tai purjehtiminen kiinnostaisi kovasti, mutta taitaa olla tuo toinen puolisko aikamoinen maakrapu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Elisa! Ja anteeksi, kun vastailu kesti. Tosiaan joo, sitten se on vielä niin, että kun tuolla on, ei tajua, että se on "amerikkalaista leffamaisemaa". Se on sitä omaa arkea missä vaan maailmassa. Mutta joo, nämä maisemat on kyllä mun lempparit.

      Mä tsemppaan aloittamaan purjehduksen kuitenkin! Kurssille voi mennä ihan yksinkin, ainakin Hesan suunnalla :-D

      Poista
  3. Ihania aurinkoisia kuvia, komeat pojat teillä!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista :-) Yritän vastata aina jokaiselle, joskus voi olla pientä viivettä…