Ruususet talviteloille


Neulomisvimmani ei aina yhdy sen kanssa yksiin, että neuleista tulisi lopulta mitään järkevää tai ylipäätään käyttökelpoista. Olen mestari tekemään jämälangoista ja puretuista projekteista patalappuja. Ne onnistuvat aina :-) Mutta sitten muuten ei mene ihan putkeen.


Sitten on niitä neuleprojekteja, jotka ovat päässeet puoliväliin, mutta kiinnostus lopahtaa kesken kaiken. Purkuun menevät yleensä nekin.


Neulominen ja virkkaaminenhan (tai siis minun puheessa ei kyllä oikeasti sanonta koskaan neuloa vaan aina mä kudon) on terapiaa! Sillä saa ilmeisen hyvin stressiin helpotusta (en tosin ole välttämättä huomannut!) ja ennen kaikkea itselleen nopeaa ja monesti myös mieluista tekemistä, kun ei ole mitään tekemistä.


Minä shoppailen lankoja usein ihan ilman mitään ajatusta. Ostan, kun ne ovat niin nättejä tai houkuttelevia. Tai tuntuvat ihanilta. Yleensä yritän pitää itseni pois esimerkiksi Espoossa Soukan Menitasta, koska meinaan seota siellä mahdollisuuksien tyyssiassa. Siis mitä kaikkea näistä ihanista langoista saisikaan aikaan! JOS joku vaan tekisi :-) Tai osaisi tehdä.



Päätin opetella tekemään kirjoneuletta. Eihän se voi olla oikeasti mitään rakettitiedettä. Ei voi olla. Tekniikkalaji, joka on varmasti opittavissa. Täytyy vain tietää niksit.


Ja yllärinä itsellekin, mulla on nyt Novitan 7-veljestä-langasta kudotut ruusulapaset! Ruusuisia päiviä joka päivä, vaikka ei kukkakauppaan ehtisikään. Värivalinta justiinsa nappiin. Talvisen päivän pelastajana yhdessä maailman paras käsirasva (tai ainakin maailman ihanimman tuoksuinen) ja ruusulapaset. Kuvan kirjat vain kuvausrekvisiittaa. Edelleen vaaleanpunaisen tyyliopuksen lukeminen vaiheessa ja jo tässä vaiheessa voin sanoa, että ei nyt ehkä edelleenkään ihan mun juttu. Ruvennut jopa jossain määrin ärsyttämään koko kirja. 


Mutta nyt meille tuli se kesä! Että lapaset narikkaan. Talvitakit jemmaan. Lenkkarit pääsevät tositoimiin! Lapaset ja lenkkarit sävy sävyyn. Harmaa ja pinkki, toimii aina. Ainakin minulla. New Balance - bostonilaisittain ainoa katu-uskottava merkki on kiva jalassa, mutta ei ihan ehkä Reebokin veroinen. Menee mukavasti yleiskenkänä. Neuleisiin liittyen vielä, näköjään näitä asioita oppii ja kaikkia neulottuakaan ei tarvitse purkaa. (Joo, ja minä olen se, joka on Käsityötieteiden yo :-)

Tein maanantaina tilauksen kesäisistä puuvillalangoista ja seuraavaksi yritän oppia tekemään kesäneuleen, jota voi käyttää. Mutta en jaksa enää muuten juurikaan pahoittaa mieltäni siitä, jos neuleet epäonnistuvat. Se tekeminen taitaa olla mulle tärkein asia. Ei lopputulos. Vaikka pitää silti sanoa, että olen aika ylpeä ruusuisista.

P.S: Novitan ohje löytyy täältä. Harmiksi 7-veljestä on meillä katoava luonnonvara. Sitä saa nykysin täällä USA:ssa jostain nettikaupasta myös tilattua, mutta värivalikoima tosi niukka ja postikulut lisäävät muutenkin jo pikkaisen kallista hintaa. Suomesta raahataan aina sitä matkalaukuissa mukana. Ja kyllä, 7-veljestä voittanutta sukkalankaa ei taida olla. Siksi sitä kaivataan!

10 kommenttia

  1. Aivan ihanat lapaset <3 Tuollaiset täytyu ehdottomasti KUTOA seuraavaksi. Voi kun meillä olisi edes kevät. Tänäänkin satoi taivaalta lisää räpäskää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole kiva malli! Voihan räntä :-( Kyllä se kevät taas tulee, meilläkin sahaa lämpö ylös alas.

      Poista
  2. Ehdottomasti Se tekeminen on sita terapiaa. Ja Ei taallakaan kaikki aina onnistu. Ihanat lapaset ja hyvin onnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tuntuu vain että joskus voisi kyllä saada enemmän valmistakin aikaan :-)

      Poista
  3. Minä tykkään kirjoneulesukkien teosta ihan omasta päästä. Joskus vuosia sitten tein useammat sukat, mutta nyt on asia vaan päässä hautumassa. Sellaiset ihanat pitkät varret ja lempparivärit siihen... (Heh, ehkä sitten ensi talvena...)
    Ihkut on sun ruusulapaset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on kanssa hauska tehdä malleja omasta päästä ja testailla. Mutta voisin oppia vähitellen tekemään valmista enemmän :-) :-)

      Poista
  4. Superkauniit ruusulapaset! Varmaan kauheesti harmitta kun kevät tulee. ;) Mäkin kudon tai siis kutoisin, en neuloisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, harmittaa ihan älyttömän paljon :P Suorastaan ottaa päähän!!

      Poista
  5. Kyllä sä osaat, kun oot näppärä käsistäsi! Netistä löytyy kaikkiin pulmiin ohjeita nykyään. Ihanat ovat ruusulapset ja niin kaunista käsialaa.
    Minä kudon myös ja paljon. Kudin kulkee näppärästi mukana lähes kaikkialle. Kunnianhimoisena projektina mulla on tuhota vanhat langat (ainakin 2 Ikean kassillista) ennen, kuin ostan uutta / löydän itseni Menitasta, sekä tehdä valmiiksi kaikki UFOT (unfinished objects), vaikka kuinka puuduttais ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. UFOT ihan loistava nimitys! Mä "tuhlasin" tässä jossain välissä kaikki "jämälangat", joita oli varmaan sama määrä! Niistä tein hirveän määrän tupsuja. Tupsupalloista olisi tarkoitus tehdä jossain välissä kranssin tapainen. Kesken vielä ;-)

      Poista

Kaunis kiitos kommentista :-) Yritän vastata aina jokaiselle, joskus voi olla pientä viivettä…

Back to Top