Keltaista energiaa :-)

maanantai 28. maaliskuuta 2016









Vähän keltaista energiaa pääsiäisen myötä! Tulppaanit ovat ihanat, mutta jouduin laittamaan ne parvekkeelle. Allergiaa ja silmäoireita. Pirullisia nämä silmäoireet, joita nykyisin saan allergiaoireina. Poskiontelot toinen ärsytys. Pitäisi ja pitäisi opetella käyttämään nenäkannua. Tuntuu mahdottomalta.

Aamulla tehtiin pikkupojille egg hunt täällä ihan kotona. Olivat ihan superinnoissaan. Sen jälkeen halusivat vielä pari kertaa koko homman uudestaan, vaikka munat olivatkin jo tyhjennetty :-D

Ruoka oli nyt mitä oli. Mulla ei ollut kertakaikkiaan energiaa mihinkään ihmeellisiin virityksiin, tein 3 eri mausteella kanaa ja uuniin lohkoperunoita + pakastekasviksia. Lohkoperunoiden mausteseos antoi kivan maun myös kasviksille (ilmeisesti!) koskapa ne menivät kaikki ja kukaan ei edes valittanut. (Meillä mun ruoka ei ole aina kauhean suosittua...)

Iltapäivällä käytiin treenaamassa baseballia. Maanantaina tuolla toisella vanhemmalla tryouts. Nyt toinen kaksosista aloittaa myös pelaamaan joukkueessa. Meillä siis kolme poikaa pelaa jääkiekkoa, kaksi baseballia ja yksi pojista ei innostu mistään urheilusta lainkaan. Odotellaan jotain omaa lajia löytyväksi :-) Rakastaa eläimiä ja koiria, joten onhan noita omia juttuja muitakin, jos ei halua urheilla niin paljon tai pelata joukkueessa.

Nyt lähden käymään vielä meidän talolla. Saatiin toissa päivänä asuntolaina kuntoon. Se on pitkä ja kivinen tie tässä maassa. Ensin saadaan "lainalupaus", mutta oikea lainan vahvistus kestää ja kestää. Ja tällaisessa kun meillä, se tehdään vasta viime metreillä ennen kun talo valmistuu. Talo on valmistumassa etuajassa.  Mikko lähti Chicagoon ja minä yksin alkuviikon. Plääh. Onneksi näyttää olevan hyvät ilmat! Täällähän ei pääsiäistä ole kuin oikeastaan tuo pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai. Pitkäperjantaina ei ollut koulua, mutta pääosin ihmiset kuitenkin töissä. Nyt sunnuntaina useat kaupat ja ravintolat kiinni ja vähintäänkin sulkevat tosi aikaisin.

Mutta nyt eikun leppoisaa pääsiäisen jatkoa!

Pyhäpäivän tunnelmia ja Hannan lohikeittoa

lauantai 19. maaliskuuta 2016











 Pikkupojat kyselevät, mikä on pyhäpäivä.

Välillä tuntuu hassulta, kun joitain asioista, joita pitää itse itsestään selvyytenä, ei sitten ole ehkä osannutkaan opettaa tai selittää lapsille. Tai asiat ovat nykyisin erilailla tärkeitä, kuin ennen.


Ennen sunnuntai oli aina se pyhäpäivä. Kaupat kiinni. Kiskat yleensä auki. Mieleen jääneitä juttuja muun muassa se, kun olin pieni, saatettiin hakea jätskipaketti illalla jostain kioskilta. Kioskitkin olivat oikeasti luukkuja seinässä :-) No, on se oikeasti kivempi seistä sisätiloissa, kuin ulkona jonottamassa. Mutta oma tunnelmansa siinä oli! Joskus kiskoilta haettiin irtokarkkeja. Niitä sitten valkattiin hinnan mukaan. Markalla nallekarkkeja. Karkit maksoivat 10-20 penniä kappaleelta.


Meillä yritän tehdä sunnuntaisin vähän erilaista ruokaa. Niin, että kaikki ehtivät ruokapöydän ääreen ja katetaan kauniisti. Eipä se aina onnistu, mutta silloin kun onnistuu, on mukavaa.



Lohisoppa kelpaa yleensä mainiosti kaikille.
Pyhänä en tingi raaka-aineista.


Laitan siihen yleensä

- lohta
- perunaa
- kesäkurpitsaa
- valkosipulia
- maustekurkkua
yrttimaustesekoitusta
- suolaa ja pippuria
- kalalientä
- oliiviöljyä
- kuohukermaa
- päälle ranskankermaa tai smetanaa

Joskus laitan myös parsakaalin kukintoja. Keittoni taitaa olla enemmänkin seljangan tyylistä, vaikka en tomaattipohjaa teekään.

Aina mukaan paahdettua ruisleipää ja päälle voita :-)

Sopii mainiosti myös pääsiäispyhien ruoaksi!








Long Island - maisemia ajomatkan varrelta

maanantai 14. maaliskuuta 2016


Kun Manhattanin suunnasta ajelee Long Islandin suuntaan, tulee ensin ohittaneeksi JFK:n lentokentän. Asuinalueet tässä päässä saarta ovat osittain ainakin aika heikkotasoisia. Toki rannoilta löytyy luksustalojakin. 

New Yorkin kaupunkiin kuuluvat Brooklyn ja Queens sijaitsevat Lond Islandissa, mutta harvoin tulee ajatelleeksi niiden olevan varsinaisesti osaa Long Islandista. Suffolkin alue eli Bostonin puoleinen osa saarta on taas sitä "perinteisesti" tämän saaren fiilikseen ajateltavaa aluetta. Pääosin pieniä rannikkokaupunkeja, loma-asutusta ja maaseutua.


Manhattanin maamerkit näkyvät Brooklynin suunnalta hienosti etenkin siltoja ylittäessä. Samat maisemat näkee, kun menee tai tulee Manhattanille päin JFK:n lentokentältä.


Ajelimme rantatietä pitkin jonkin aikaa. Paljon siltoja ja kalastusveneitä.

Hiekkarantaa, joka jatkuu ja jatkuu.



Ja loppumattomana vanana laskeutuvia lentokoneita.


Koko matkaa saaren päähän ei kuitenkaan rantamaisemissa ajeltu. Meillä oli varattuna liput kello seitsemän lauttaan, joten oli pidettävä sen verran hoppua matkanteossa, että ehtisimme mukavasti silti käydä ainakin Southamptonissa ja ehkä jossain muuallakin.


Mitä kauemmas päästiin, sitä pienemmäksi tiet muuttuivat. Maisema saaren päässä oli todella vehreää.


Itsenäisyyspäivän liputusta katukuvassa.


Hamtonseista Southampton oli ehdottomasti kivoin. Se oli tosi pieni, täynnä putiikkeja ja ravintoloita.



Rannalla oli puisto ja iso leikkikenttä. Lapset eivät olisi lähteneet ollenkaan pois!



Ostoskatu oli samalla pääkatu ja täynnä suurten lehtipuiden katveessa nököttäviä upeita vanhoja taloja. Jotenkin tuntui, ettei turisteja oikein ollut. Ihmiset tuntuivat selkeästi paikallisilta.


East Hamptonin keskustan kupeesta bongasin järkyttävän upean talon! Oli pakko saada siitä pari kuvaa, joten ajettiin ohi kaksi kertaa :-D


Matka jatkui kohti autolautan satamaa eli Orient Pointtia ja se kulki läpi kymmenien ja kymmenien pienten viinitilojen. Long Islandin ilmasto näyttäisi olevan ainakin saaren Bostonin puolen kärjessä todella sopiva siis viinelle.


Viinitilojen yhteydessä oli usein myös pieniä myyntikojuja. Näitä on myös usein maatilojen yhteydessä. Heinäkuun alussa moni oli kuitenkin vielä kiinni.


Tästä kuvasta ei suoraan ottaisi välttämättä selkoa, onko se vaikkapa Turun saaristosta vaiko Long Islandin maisemista.


Viinitiloja...


Viinitiloja...


Viinitiloja!


Kunnes yhtäkkiä olimmekin melkein perillä Orient Pointissa. Vastaantulevasta autoletkasta päätellen yhteysalus oli vähän aikaa sitten käynyt maissa.



Fanny pääsi uimaan ennen autolautalle menoa. Aivan innoissaan hyökkäili aaltojen kimppuun. Oli pakko pitää flexissä kiinni, koska tämä tapaus on sellainen hullu aaltoja metsästävä uimari. Voi nimittäin lähteä ihan minne sattuu ja jäädä aaltojen vietäväksi. Auto oli jonossa ja odottelimme "lossin" saapumista.

Ranta oli täynnä aivan ihanan sileitä keltaisia kiviä. Allerkirjoittanut kivihullu keräsi niitä tohkeissaan koirankakkapusseihin :-D (Käyttämättömiin :-D :-D)



Aurinko oli lähes laskenut, kun teimme lyhyen merimatkan New Londonin satamaan. Sadepilvi osui juuri kohdallemme ja se tummensi maisemaa entisestään.


Bongasimme monta sateenkaarta!


Ja ihmettelin, kuinka näitä upeita taloja rannoilla vain riittää ja riittää.


Mikäs tuolla olisi asuessa :-)


Tämä reitti NYC:stä Bostoniin oli oikein onnistunut valinta ja tulipa nähtyä kuuluisa Long Island. Ei se lopulta ollut niin ihmeellinen, samanlaisia maisemia täällä on oikeastaan koko rannikkoseudut. Kuitenkaan vaikkapa Cape Cod ei ole ihan näin vehreä. 

Ensi kesänä olisi ajatuksissa käydä katsastamassa Marthas Vineyard, joka on yksi "luksussaarista" Cape Codin ja Long Islandin välissä, tosin ihan Capen eteläpuolella. Mahdollisesti Nantucket voisi olla myös kiva kohde..

Laittelen lisää kuvia vielä itse Southamptonista, mutta tällä kertaa mennään näillä matkan varren maisemaotoksilla.

P.S: Muita postauksiani Long Islandin maisemista löydät täältä.

Pentikin ihania värejä

torstai 3. maaliskuuta 2016








Sohvalla on nyt se minun "keväinen" sisustus. Haha, yksi tyynynpäällinen vaihtunut ja villainen saali lähtenyt jemmaan. Kyllä se on jännä, miten tuo Pentikin kangas ei sopinut Suomeen lainkaan, mutta täällä se on ihana. Auringon valon väri on niin erilainen täällä. Toistaa värit hyvin omalla tavallaan eri maissa. Kirkkaan punainen ei ole täällä lainkaan hyvä, kuin hetken aikaa keskellä talvea. Muuten ei. Murretut värit ovat täällä omiaan, mutta kirkkaat ja vahvat värit myöskin.

Mutta tämä kangas on kyllä yksi huippu: Jaksan ihastella noita värisävyjä ja saan niistä oikeasti jotain energiaakin. Toinen lempparikangas on talvisempi, mutta sekin jo monta vuotta vanha. Sellainen tumma vadelmanpunainen. En löytänyt kyllä tähän hätään nyt kuvaa.

Tänään pari päivää kipeänä ollut kaveri pääsi jo kouluun ja minä lähden tästä ajelemaan taas lounastreffeille suomalaisia kavereita tapaamaan. Meillä vaihteeksi kevät ottanut hatkat ja pakkasta ilmassa. Onneksi tulee loppuviikosta takaisin :-)