maanantai 31. elokuuta 2015

Country Living -messut New Yorkissa


Tuli nyt laitettua vihdoin vähän kuvia tuolta Country Living -messuilta, joissa olen nyt käynyt tänä ja viime kesänä.



Messut ovat Rhinebeckin kaupungissa New Yorkissa. Siellä Dutchess Country Fairgrounds on paikka, jossa on messuja järkätty jo vuodesta 1842. 

Pääasiassa täällä on maatalousmessuja ja vaikka mitä karjahuutokauppoja. Mutta nyt myös muutaman vuoden ajan siis paikka ollut antiikin ja maalaiselämäfanien kohtaamispaikka.

Tavaraa ja tarjontaa on todellakin ihan laidasta laitaan. Aivan kirjaimellisesti. Kaikkea löytyy! (tosin ei mitään uutta "krääsää" tietenkään)


Ekalla kerralla meni aika pitkään kiertää koko laaja alue ja jokainen halli läpi, mutta tänä kesänä tiesin jo paremmin, mistä löytyy sitä kiinnostavaa rompetta ja mitkä kannattaa ihan jo jalkoja säästääkseen sitten vain jättää väliin. Paikka on aika aurinkoisella mäellä, joten hiki hatussa sai todellakin kierrellä. 



Tässä nyt muutama kuva ensihätään! Arvaatte varmaan, että kuvia on aika paljon kortilla tallessa, ja kun niin paljon kaikkea hauskaa näytettävää löytyy, en malta olla laittamatta lisää postauksia aiheesta. Eli näitä luvassa uudemmankin kerran!



Jos ensi kesänä satut olemaan lähistöllä tai suunnittelet reissua USA:n itärannikolle, tänne kannattaa ehdottomasti tulla! Sen verran kuitenkin sijainnista, että ihan NYC:n lähellä ei olla, vaan enemmänkin Albanyn suunnassa New Yorkin osavaltion sisällä. Meiltä Bostonin puolelta ajelimme sellaiset pari kolme tuntia tänne. Ja innokkaille musiikki-ihmisille vielä matkailuvinkkiä peliin: Woodstockin mestat löytyvät Bethelistä, joka melko liki Rhinebeckiä... :-)















keskiviikko 12. elokuuta 2015

Mehumaija ja Meri




Sain ämpärillisen punaviinimarjoja Etana Ellin kautta. Ehdin kaipailla niitä Facebookin kautta ja somehan toimi taas :-) Mulla oli tarkoitus lähinnä laittaa marjoja pakkaseen piirakkatarpeiksi, mutta niitä olikin NIIN paljon, että en kertakaikkiaan lopulta jaksanut enää pussittaa. Pakastaja-Elvinä siis oltu, mutta myös Mehumaijan tittelin voisin kohta saada. Sen verran paljon on nyt tullut mehujakin keiteltyä. 


Vaikka muuten tykkään, että saa olla melko vähän "roinaa" ymärillä, en osaa ollenkaan elää minimalistisessa keittiössä. Taas on kaivettu siis säilössä olleista laatikoista kaiken maailman kippoa ja kuppia, mitä tietysti tarvitseekin. Mutta siis en osaa pistää näitä vain kaappiin piiloon. Siinäpä sitten nököttävät pöydällä. Onneksi on myös tuo avohylly, jonne niitä uppoaa. 


Mehupullot ("Korken") hain Ikeasta, kun en ollut sitten tietenkään mitään pulloja säilönyt varastoon mehutarpeiden varalle. Näihin Ikean pulloihin meni kyllä tuota tiiviiksi keittettyä mehua aika reippaasti. Vetoisuus varmaan toista litraa.



Vähän sellainen Muumimamma-olotila ollut, kun tässä on näiden kanssa puljannut ja sitten vielä mehut tarjonnut Arabian Myy-kaatimesta, jonka oikea nimi on kyllä Juhlahetki. Onnekseni sain sen Iittalan alesta, kun koko viime kevään haikailin Bostonin päässä tuota kannua. Niitä saattaa olla vieläkin tarjolla, vilkaise tästä, kliks.


Mehumaijailun lisäksi on tässä viimeiset päivät käyty uimarannoilla. Meillä on yksi suosikki, jossa olen käynyt jo pienestä asti. Silloin mentiin aina fillarilla Suvisaaristoon joko Hanikan rantaan (siinä Suinon salmea ennen mantereelta tultaessa) tai tänne Svinön rantaan, joka vähän kauempana. Kun olin pieni, matkanvarrella oli lampaita laiduntamassa. Monta vuotta meni, ettei lampaita näkynyt, mutta nyt iloinen ylläri oli kyllä taattu, kun huomasin laiduntavia päkäpäitä ison joukon heinän kimpussa. Lupasin, että joku päivä käydään katsomassa lampaita lähempääkin. Viimeksi alkoi sataa, kun meillä oli tarkoitus kävellä aitauksen viereen, mutta ehkäpä tällä viikolla. En tosin tiedä, kuinka kauan lampaat nyt laiduntavat. Varmaa niin pitkään, kun ruokaa riittää?


Suvisaaristo on kyllä sellainen Espoon helmi, että ei ole toista. Onnelliset ihmiset he, jotka siellä voivat asua. Paljon on veneitä laitureissa ja ihania vanhoja taloja uusien lisäksi. Onneksi Espoossa pääsee merelle, vaikka ei olisi omaa venettä. Saaristoveneillä näkee mukavasti myös ympäristöä. Täytyisi saada tuolle toiselle puoliskolle veneilykuume tartutettua, jos jossain välissä sitten itsekin pääsisi vesille. Jos ei sitten purjein, niin vaikka moottorilla. Tosin purjehdus nyt on se, mistä lähtökohtaisesti "lähdetään" :-D


Sinilevää ei tällä rannalla näkynyt, mutta inhottavaa vaahtoa oli rannassa vaikka kuinka. 
Huomasin myös, että Svinön ranta on kohta ummessa tuon kaislan takia. Sen rantaviiva on pienentynyt vuosi vuodelta. En tiedä, eikö tätä rantaa vain haluta hoitaa, kun se on vähän syrjässä, vai mikä on syynä? Resurssipula?


Tänään meillä pojat lähtivät kouluun.
Kaksoset eskariin. 

Tuplaavat nyt eskarin, koska kävivät sen jo USA:ssa, mutta eivät olleet kyllä minun mielestäni millään muotoa valmiita ykköselle Suomessa. Taidollisesti ehkä ja kyllä, mutta sosiaalisestihan tuo eskari on vielä oikein sopiva kuusivuotiaille. 

Saivat tutustumiskerralta mukaan pienen kotitehtävän, jossa piti piirtää oma kesäunelma.
Toisella unelma oli oma polkupyörä ja kotipiha. Toisella taas keinuminen ja sateenkaari. 

Tässä vielä loppuun minun "kesäunelmani". Ei paljon muuta tarvisisi olla. Laituri, meri (tai järvi) ja rantasauna. Tämä vanha uimahuone on kyllä erityisen houkutteleva!
Tähän on hyvä päättää, kun Muumi-juttuja muutenkin sivuttu :-)

Iloisia ilmeitä tähän viikkoon!

tiistai 11. elokuuta 2015

New York, New York - Sisustusta ja julisteita


 NEW YORK, NEW YORK.

Siinäpä se. Mun toinen kotini. Ainakin melkein. Toiveajattelua oikeasti!
Olisihan se, jos ei lasketa kolmen tunnin ajomatkaa pohjoiseen :-)
Mun oikea koticity on Boston. Se ei ole vaan tuntunut oikein omalta.




Eilen, kun vihdoin sain kehystettyä tämän saamani julisteen Ikean halpoihin, mutta erittäin toimiviksi todettuihin kehyksiin, mies laittoi Faceen kuvia, kun oli juuri lentänyt Manhattanin yli.
Vähän kyllä pisti sydämestä. Täällä sitä nyt kökötetään ihan omasta tahdosta ja vähän pakostakin Suomen päässä, eikä ole kyllä valittamista ollenkaan, mutta sitten toisaalta se on erikoinen juttu, että tuo kaukokaipuu iskee hyvinkin pian. Ihmeen pian!




Kolme viikkoa olin ollut Suomessa ihan ihmeissäni, että mitä mä täällä oikein teen? Mihin täällä nyt osaa asettua ja saada tuon arjen taas pyörimään jouhevasti. Tajusi, että kyllä sitä ihmeesti oli sopeutunut toiseen paikkaan. Sitten samalla tuli sellainen olo, että pitäisikö vain ottaa ja lähteä takasin. Toki ei olisi edes nyt mahdollista, mutta sellainen olo. Pari päivää siitä, niin eipä ole oloa enää näkynyt. Löysin ilmeisesti sen suomalaisuuden ja oman kodin tuttuuden hetken ihmettelemisen jälkeen. Kyllä täällä kelpaa olla. Ja onneksi lentokoneet lentää JFK:n kentälle Helsinki-Vantaalta päivittäin. Sinne kyllä pääsee! Ensi kesä näillä näkymin ollaan siellä toisella puolella merta, jos ei kauemminkin. Aika näyttää.

Minulla on kuitenkin SYDÄN Suomessa. Nyt yritys kova, että tänne pystytään myös kokonaan jäämään.




Sain muutaman kivan julisteen meidän sisustukseen mukaan Deseniolta. Tämänkin piti alunperin mennä lasten(kaksosten)huoneeseen (jota parhaillaan laittelen uuteen uskoon), mutta itseasiassa toimiikin tosi kivasti tuon pikkupöydän päällä. New York ja Manhattain kartta taitaa olla aika in sisustuselementtinäkin täällä Suomessa, mutta itselle se on iso pala elämää. Se kuuluu nyt tänne. 




Desenion printit ja julisteet sopivat kyllä paremmin kuin hyvin kollaaseiksi ja toimivat useamman kuvan kera upeasti. Desenion sivuilla on reilusti inspiraatiokuvia, joissa näitä kollaaseja näkyy, ja ne löytyvät täältä. Itsekin tosiaan vielä rakentelen useamman julisteen setin sinne eskarilaisten huoneeseen. Laittelen siitä juttua heti, kun homma on valmis :-)






tiistai 4. elokuuta 2015

Pikakelauskesä: heppajuttuja ja puutarhaa


Pikakelauskesä.
Siltä se tuntuu! 
Kolme viikkoa oltu Suomessa ja arki alkoi osittain eilen.
Toivotaan hienoa syksyä.



Kesään mahtui pari päivää, joina ei satanut, heh. Turhapa näistä ehkä edes mainita, kaikki oltu samassa veneessä -enemmän tai vähemmän...