Puutarhakeijulle kiitoksia :-)

torstai 25. kesäkuuta 2015

 














Kun aloittaa pihanlaiton nollasta, pääsee yleensä sillä tavalla helpolla, ettei joudu taistelemaan rikkaruohojen kanssa. Jos sitten taas aloittaa puutarhanhoidon nollasta, mutta ottaa vähän miinusta sen takia, että osittain piha on vanhaa, rempallaan ollutta puutarhamaata, saa kyllä välillä ärsytyskynnyksen aika korkealle. On ihan mahdotonta päästä mm. vuohenputkesta eroon. Ohjeiden mukaan tehty maapinnan vaihto noin puolen metrin syvyydestä ei sekään ainakaan meillä ole toiminut. Sitten on kaikkea muuta, nokkosta, voikukkaa, ratamoa, joitain ihan järkkyvahvajuurisia kamaluuksia ja.. Kyllä te tiedätte!

Mulla on mennyt nyt pihan kanssa se kolme kesää, jos ihan oikein lasken. Tämä on nyt neljäs. Piha oli viime vuonna jo oikein rehevä. Jotenkin ei edes muista sitä, kun se oli oikeasti täysin mullalla. Olen pengertänyt ja istuttanut ja rakentanut aina vähän kerrallaan. Olisi tietenkin ollut kiva, jos olisi voinut teettää koko tilukset suoraan ammattilaisella.

Mutta siinä on se, ettei olisi päässyt itse puuhaamaan. Minä tykkään laittaa pihaa! Joskus se työnmäärä melko pienelläkin tontilla on jotain järkyttävää. Etenkin, kun pihasta vain murto-osa on nurtsia ja muuten mennään istutusten kanssa. Ja tosi paljon kaikkea kivaa saa kyllä mahtumaan pienellekin alueelle. Hauskaa on se, että vielä on myös tilaa ainakin vähän :-) Jotain pitää joka vuosi keksiä. Niin ja valkoista, vaaleanpunaista ja liilaa. Niillä väreillä edetään myös jatkossa.

Tänä vuonna en ole päässyt itse vielä oikein hommiin. Onneksi mulla on puutarhakeiju, joka käy aika ajoin siellä touhuamassa. Yksi päivä sain kuvia, että oli raadettu rikkaruohojen kimpussa monta tuntia, ja tulos oli kolme säkkiä kaikkea sitä, mitä ei haluta puutarhassa kasvavan. Ja lisäksi oli laitettu kuorikatetta ja siistitty multa viime kesänä jäänyt rinne :-) Voi onnea!
Siksi tämä postaus onkin omistettu Puutarhakeijulle lapsineen :-D

Ja kuten viimeinen kuva ainakin todistaa, meillä on seuraava vaihe vuohenputken taistelustrategiassa edessä. Katekangasta ja kuorikatetta. Ja pitäisi lannistua. Jos ei lannistu, en enää keksi muuta. Meillä kun tosiaan myrkkyjä tuolla suihkita.

Kuka arvaa, mikä on mun lempiväri :-) ?

Juhannusajatuksia kiertoradalta

perjantai 19. kesäkuuta 2015

















Suomessa kesä on niin oma juttunsa. Sen tajuaa sitten, kun ei ole Suomessa.
 Suomessa vuodenajat ja valo on sellaista, mitä kaipailee - oli sitten mikä vuodenaika tahansa. Kesällä se on sitten ulkomailla asuvien suomalaisten keskuudessa yleensä sellainen kunnon joukkopako tässä juurikin Juhannuksen tienoilla. Niin nytkin...

Osa lähtee käymään, osa joutuu jäämään vakipaikkaansa (ja yleensä valittelee kohtaloaan), osa lähtee kokonaan. 

Kesällä vaihdetaan eniten näitä vakituisiakin maisemia. 
Ystävät hajaantuvat ja toivotaan, että joskus vielä tavataan. 
Tänään hyvästelin kaksi kaveria. Ei tiedetä, milloin nähdään seuraavan kerran. Eikä tiedetä missä. 

Toisella oli vielä auki, tuleeko paluuta Suomesta Bostoniin, vaiko onko se tällä kertaa menolippu Lontooseen. Toinen käy nautiskelemassa Suvi-Suomesta ja seuraava kohde on Köpis. 

Ollaan tässä kevään ajan mietitty, että olisi kyllä niin paljon helpompaa asua Euroopan puolella. 
Tuntuu, että mikä vaihtoehto tahansa - Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia... Kaikki ovat kuin olisi vain "takapihalla": Lennot kotiin ei maksa paljon mitään, eikä se lentoaikakaan juuri ylittele kolmea tuntia.  Monet kun jäävät näille "kiertoradoille", kun kerran ulkomaanhommiin lähtevät. Moni tietää aika nopeasti, onko sijainti sellainen, että siellä meinaa olla vähän pidempään, tai että asuminen on ihan väliaikaista. Ihan siis jo viihtymisen suhteen. USA:n puolella ollaan oikeasti aika kaukana. Onneksi on kuitenkin netti!


Kesäaikaan kaipaan itse Espoon maisemia eniten. Olen kasvanut ja elänyt siellä niin ison osan elämääni. Espoo ja meri on osa minua.

Silti sitä viihtyy täälläkin, toisella puolella merta. Maailmalla asuminen tekee sen, että ei oikein osaa lopulta olla paikallaan ollenkaan. Mutta kesällä, silloin olisi päästävä Suomeen! Onneksi pian päästäänkin.

On The Beach - Kesätunnelmia Atlantin rannalta

maanantai 15. kesäkuuta 2015




















Huh, ihanan kuuma viikonloppu takana!
Kyllä on sitten sen puolesta ulkoiltu ihan urakalla.
Lauantaina käytiin majakkaniemessä, josta kerroinkin jo aikaisemmin.
Huomattiin matkan varrella (aika lähellä itseasiassa) jätskikiska, jonne päädyttiin pysähtymään.

Kiska olikin paikalliseen tapaan perinteinen "snägäri", eli grilliruokaa & jätskiä, ja pojat toki halusivat syödä, kun tällainen paikka löytyi. Kiskan takana olikin sitten kunnon leikkipaikka (tosi iso) ja mukava hiekkaranta. 

Jännä juttu, näitä ei näkynyt tielle ollekaan. Eli jos me emme olisi jätskikiskan takia tuonne oikaiseet, koko ranta olisi jäänyt välistä. Harmiksi ei oltu otettu uikkareita mukana, koska meillä ei ollut alunperin aikomusta mennä uimapaikkaan. No, taas pitää muistaa, että kesäaikaan uikkarit on vakiovaruste auton takaluukussa. Niin ja pyyhkeet tietty myös. Tänne ajellaan uudestaan asap!

Portobello Road

perjantai 12. kesäkuuta 2015
























Hei vielä palataan kerran (ainakin) toukokuiseen Lontooseen, joka oli siis IHANA!!!!
Ennen mun lähtöä takaisin tänne Bostoniin ja ystävän ja hänen tyttärensä lähtöä takaisin Suomeen, kävimme viimeisen lomapäivän reissulla katsomassa Portobello Road, käveltiin Notting Hillissä ja shopattiin saarivaltion suurimmassa ostoskeskuksessa ja tuhlattiin viimeiset punnat pois :-D

Itseasiassa kuvasaldoa on tältäkin reissulta niin paljon, että ei taida jäädä postaukset tähän. Laitan sitten jossain välissä mm. tunnelmia Cath Kidstonilta. (Käytiin myös CK:n outletissa, meinasi tapahtua paha sekoaminen ;-D Ja Wagamamaa unohtamatta tietenkään. Höpsö kuva itse bloggaajasta tähän viimeiseksi. En ole ollenkaan kotonani kameran toisella puolella, musta on tosi vähän kuvia ja varmaan sama tahti jatkuu. En osaa vääntää oikeanlaista ilmettä kuviin ikinä. Nykyisin pidän lisäksi ihan tarkoituksella perusilmeen päällä, ettei nääs noi rypyt näy :-D Joopa joo, että keskitymme siis jatkossakin johonkin muuhun, mm. kukkiin ja sisustusjuttuihin.