NYC: Manhattan Gardens




Mulla on ollut tosi iso onni sen suhteen, että muutimme tänne lähelle New Yorkia. Vaikka Bostonista ajaakin sen 3-4 tuntia, niin silti aika lähellä ollaan!

Olen himoinnut jo pitkän aikaa sitä, että pääsisin rauhassa tutustumaan tuohon kaupunkiin ja käymään sitä läpi eri vuodenaikoina.



Mulle oli ennen Lontoo kaikki kaikessa ja pystyin helposti vannomaan, että paljon ei parempaa paikkaa voisi minun makuuni löytyä. Mutta nyt voin kyllä pyörtää puheeni. Voittaja on löytynyt. En tiedä mikä tuossa New York Cityss oikein on, mutta hitsi siellä on jotain. Sitä jotain on fiiliksessä ja kokonaisuudessa. En tykkää tosin yhtään siitä puolesta, missä on järkyt turistirysät ja kamalat ruuhkat. Mutta NYC on niin paljon kaikkea muutakin.


Se on hirmuisen suuri ja todella ehtymätön paikka muun muassa valokuvaukselle. Mun rakas harrastus, vanhat rakennukset ja niiden tutkiminen on tuolla ihan villiä! Yksikin kadunpätkä, pieni kortteli tai rakennus antaa niin paljon. Ja jotenkin vielä jännää sen suhteen, että se on täysin ilmaista. Nimittäin kuvaaminen - jos ei kameran hankintakustannuksia nyt aleta laskemaan. 


Mulla on harvoin aikaa jäädä tämän jengin kanssa märähtimään jonkun kuvauskohteen kanssa, vaan kameran täytyy laulaa vauhdissa. Tulen aina sitten muutaman kymmenen metriä muita jäljessä ja miesporukka on vähän tuskaisen oloisena siellä odottamassa meikäläistä. Paras olisi, jos uskaltaisin joskus mennä tuonne ihan yksin. Ei sillä, että se nyt mitenkään pelottaisi. Ei, koska tuolla tuntee kyllä olonsa tosi turvalliseksi. Tai no siis ainakin niillä seuduilla, missä itse olen liikkunut. Harlemissa ollaan käyty auton penkillä kiltisti istuen ja ovet lukossa :-D En ihan välttämättä lähtisi kokeilemaan yksin sitä suuntaa Manhattanista. Mutta voin olla väärässäkin! Ja toisaalta sieltä juuri voisi löytyä sitä aitoa kuvattavaa, mistä innostuisin vieläkin enemmän. 


No, tässä toukokuun lopussa kun kävimme reissullamme mm. dinosauruksia katsomassa, oli parvekkeilla ja terasseilla jo kesä. Vanhoja ruukkuja, joissa enimmäkseen orvokkeja ja hortensijoita. Myös istutettuja, monivuotisia perennoita löytyi. Vähänkö upeaa oli bongata akileijoja Broadwayn nurkilta Keskuspuiston läntisen puolen kortteleista. Tässä nyt yksi erä näistä Manhattanin toukokuisista kukista, kuvia olisi kyllä enemmänkin - oikeastaan vaikka millä mitalla…

Ensi kerralla vaikka niitä orvokkiruukkuja sitten enemmän. 


Nämä kuvat on otettu pääosin Manhattanin Upper West Siden West 80st Streetillä, joka on Museum of Natural History -korttelin takana Hudson Riveriin päin katsottaessa ja halkoo muun muassa Amsterdam Avenuen ja Broadwayn. Museohan itsessään on Columbus Avenuen ja Central Parkin välissä. 


Ihan muuten sitten täysin toiseen aiheeseen. Nimittäin nyt on pakko kysyä teiltä, onko se ihan pöhköä, kun tämä on tällainen sillisalaattiblogi? Jostain luin, että juuri sillisalaatiksi ei pitäisi hommaa missään nimessä päästää: Hyvän blogin pitäisi olla linjansa mukainen ja edetä jokseenkin tiettyä kaavaa noudattaen.


Mulla elämä on kyllä sellainen sillisalaatti, ettei oikein muuta osaa tästäkään tehdä. En pysty millään rajaamaan tällä hetkellä bloggaamista sisustukseen, koska siihen ei riitä jutut. Askartelua ja kässäilyä, niitäkin tulee aina silloin tällöin, mutta kokonaisuudeksi ei riitä. Leipomisia ei tule tehtyä tuon uunin takia, mutta vaikka kokkailen joka päivä, en osaa ruokablogiin tätä rajata. Matkailuaiheiseksi en taas viitsisi millään myöskään tinkiä. Lapsia tulee ja menee tässä, miten sattuu kuviin mukaan osumaan. Lastenkirjoja tykkään tietty kanssa esitellä, mutta en halua lastenkirjablogiakaan. Huoh. Mikä tämä sitten on? Puutarhablogi? No, kesällä joo. Mökki- ja venehaaveilublogiksikin voisin välillä tätä kutsua. Osaan myös sujuvasti kyllä valittaa, mutta tavoite on päästä positiivisesti kuitenkin eteenpäin.


Olis hirveän kiva tietää, mitä suurin osa teistä lukijoista haluaisi täältä löytyvän.

Pitäisikö olla enemmän arkista, ja olenko ihan toivoton, kun en koskaan laita mitään asukuvia?

Sanokaa nyt ihmeessä :-)

Mustavalkoinen en ole, enkä sellaiseksi tule. Väriä löytyy ja jos joku ei siitä pidä, niin sitten voi skipata. Mutta mulle olis tärkeää se, että tämä on jotenkin rennon tuntuinen blogi jossa kuitenkin on sitä annettavaakin vähintään kuvien muodossa.

Kiitos vielä siitä, jos käyt lukemassa! Tämähän ei ole missään tapauksessa minulla ammattimaista bloggausta, joten harrastuksena teen sitä itseni ja toivon mukaan muiden iloksi. 

37 kommenttia

  1. Ma pidan blogistasi todella ja varsinkin elamastasi ja matkoistasi siella Amerikassa.Itse myos elan muualla kuin Suomessa ja eri maitten arki kiinnostaa.Itsellani ei ole blogia mutta seuraan tiiviisti muiden blogeja.Itse en ole Amerikassa kaynyt mutta haaveissa on.Hyvaa kesaa teille sinne ja myos Suomeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kannattaa kyllä joskus tulla tänne! Amerikka tosin on niin hiivatin suuri maa, että täällä kun olet yhdessä paikassa käynyt, on suurin osa vielä näkemättä :-) Ja just NYC on niin oma juttunsa. Se on vähän kuin oma "maa". Samoin California. Mutta kiitos vielä viestistä ja mukavaa kesää sinne myös!!

      Poista
  2. Tuolla kun pääsisi vielä joskus käymään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei eikun reissua suunnittelemaan. Lasten kanssa onnistuu oikein hyvin myöskin :-)

      Poista
  3. Heissan,
    mä ainakin tykkään lukea tätä blogia juuri tälläisenä.
    Mä oikeestaan tykkään muutenkin lukea näitä blogeja, jotka ei liikaa keskity yhteen suuntaukseen, vaan niiden annetaan huolettomasti rönsyillä aiheesta toiseen. Se on ihan kun luvalla pääsisi lukemaan toisten päiväkirjoja ;) ...

    Terkkuja
    Hanna(-Maija)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä mikä tää on, että pitäisi olla niin suppeasti yhden asian blogi. Ehkä toisaan olis silloin helpompi saada itsensä jonnekin tiettyyn mainosjuttuun tms. mutta musta on kans kivempi lukea sekametelisoppablogeja :-D

      Poista
  4. Ihania nuo vaaleanpunaiset kukat ja lamppu oviaukossa! Mun mielestä se on kiva, kun on sen verran yllätyksellisyyttä, että on erilaisia juttuja. Sulla on kiva tyyli kirjoittaa ja jännä elämäntilanne, kun on uusi asuinpaikka jne, joten jutuissa on aina tuoreutta, vaikka ne olisivat mistä aiheesta. Ehkä tarkalla rajauksella on paikkansa jos alkaa kovin kaupalliseksi, koska sitten on mainos- ja sponsorijutut jne. Mutta lifestylehän on aika joustava konsepti silloinkin, eikö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla kaupungissa on niin kauniita portaikkoja talojen rappuihin, että voihan vitsit. Jotenkin sitä tietttyä 1900-luvun alun rakennuskantaa vaan ihailen tosi paljon..Joo se on totta, että ehkä helpompi kaupallistaa itsensä, jos bloggaa rajatusta aiheesta. Mulla on nyt täysin epäkaupallinen blogi, kun ei ole työlupaa täällä ja siksi en voi edes nyt kauheesti tällä edes yrittää tienata :-) Olishan se ihan kiva jotain aina välillä saada, mutta menee nyt sitten oman ilon piikkiin!

      Poista
  5. Bloigis on hyvä , kertoo elämästä ja elämähän on aikamoista sillisalaattia!
    Teija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Teija ja näinhän se just on :) Ainakin meillä! Vaikka välillä tuntuu, että samaa rataa vaan joka päivä menee, mutta lopulta ei se niin menekään.

      Poista
  6. Sillisalaatti on hyvä! Jos alat esitellä pelkkää Nykiä tai vaikkapa vain kokkauksia, puudut itsekin – ja me myös! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silliä ja salaattia - lupaan jatkossakin! Ja tosiaan mähän en jaksa samaa aihetta jauhaa kauhean pitkään, se on niin totta.

      Poista
  7. Mä olin kans tulossa sanomaan että mun mielipide on myös se että elämä ON sillisalaattia enkä ymmärrä miksi blogin tarvitsisi olla jotenkin johdonmukainen! Itse pidän kaikkein eniten blogeista jotka eivät keskity vain yhteen aiheeseen vaan kertovat elämänmakuisesti asioista (no poikkeuksena ehkä puutarha ja käsityöjutut) Jatka samaan malliin ja jätä asiantuntijoiden arviot siitä millaine blogin "tarvitsis" olla ihan omaan arvoonsa!
    T.Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tästä olen vähän ihmetellyt itsekin. Tietty on kiva, kun on noita tosi tarkkaan joihinkin asioihin liittyviä blogeja, niin voi vähän aina käydä katsomassa, jos kiinnostaa katsoa inspistä vaikka moderniin sisustukseen liittyen. Niissä vaan MONESTI (ei yleistettynä) jää itse bloggaajan tuntemus vähemmälle, ja ehkä just se on se, mikä taas itseäni kiinnostaa.

      Poista
  8. Sillisalaatista tykkään minäkin...elämästä kirjoitettua...blogisi on hyvä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Irmastiina :-) Aurinkoisia ajatuksia sinne takasiin :-)

      Poista
  9. En ole ennen kommentoinut mutta nyt pakko. Jatka vain näin. Nyt varsinkin viime aikoina on ollut jännittävää kun ei ikinä tiedä mihin sukelletaan. Nykin esittelytkin sellaisia oikean elämän makuisia. Ihan kuin pikamatkoja itsellekin. Samalla sillisalaatilla vain! Tulee muuten liian siloiteltu kuva ja alkaa ainakin lukijana ahdistua 😊. T: Henna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hips hei, kauhean kiva juttu, kun jätit kommentin! Joo tässä itsekin on vähän jännityksessä tämän elämänsä kanssa, kun aina jotain uutta edessä. Mä olen tällainen maanläheinen itse, joten en osaa pintaliitoa harrastaa. Siksi menee peruskauralla koko homma ehkä tästä eteenkin päin :-) Iloista päivää sulle!

      Poista
  10. En ole minäkään juuri kommentoinut,mutta jatka samaan tapaan.Sillisalaatti on juuri hyvä! Minäkään en jaksa lukea niitä blogeja, jotka ovat vain yhtä aihetta esitteleviä. Elämä on välillä yhtä salaattia, välillä toista. KEEP CALM and CARRY on!! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei tämäpä ilahdus, että nyt kommentoit :-) KIITOS! yritetään jatkaa tällä tiellä ja kiitos tuesta. Mukavaa kesäkuun alkua sinne Anne-Marie!

      Poista
  11. Minusta blogisi on hyvä juuri tällaisena. Jatka samaan malliin vain. :)
    Kuvasi on kyllä aina niin kauniita! t. Eveliina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Eveliina, olipa kiva kuulla. Näin sitä aina jaksaa myös eteenkin päin. Kaunista päivää toivottelen.

      Poista
  12. Mielenkiintoista ihan nain tutustua vahan tarkemmin elamaan ja arkeenne siella.
    Edellisia postauksia lukiessani kommentoin viela,etta olen minakin taalla Israelissa asunut jos minkalaisissa asunnoissa,mutta aina olen niista "kodin" tehnyt omilla pikku jutuilla.Alkuun omaisuutta oli vain pari matkalaukullista ja rumat huonekalut peitettiin kankailla ja liinoilla,ikkunat verhoilla ja seinat julisteilla.Nyt omaisuutta on jo ison kuorma-autollisen verran,joten sisustaminen ei enaa ole niin haastellista ja puitteetkin on tassa asunnossamme ihan kivat!
    Itse en juurikaan enaa kaipaa Suomeen,olenhan kyllakin asunut sielta pois jo reilut 25 vuotta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä se aina vähän paremmaksi menee - päivä päivältä. Jotenkin mä olen vain sellainen kotihiiri ja muutenkin vähän muutoksiin reagoiva, että tämä sopeutuminen vie aikaa. Ja toisaalta en ehkä edes halua sopeutua täysin, koska tiedän että täältäkin pitää palata. onko tämäkin sitten jotain itsesuojelua?

      Poista
  13. Anna olla sellaisena kuin on. Se muokkaantuu sitten itsekseen jos on muokkaantuakseen. Mennaan aina elamantilanteen mukaan. Mullakin se on sen sortin sillisalaattia ettei toista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kiitti Ina :-) Juu tää on kuule muokkaantunut vuosien varrella vaikka kuinka. Näinhän se elämäkin menee! Flunssassa muuten edelleen, huoh.

      Poista
  14. Olen vasta löytänyt blogisi ja instgramin. Kahlasin blogin alusta,minua erityisesti kiinnostaa arki sielä rapakon takana, hyvä näin! kiitos kivoista postatuksista!
    -Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ihana juttu Tiina ja tervetuloa vaan tänne toistekin. Arkijuttuja kirjoitan mieluusti, niistä luen itsekin ilolla toisten blogien sivulta. Kivaa päivää sulle :-)

      Poista
  15. Minä pidän kuvistasi, tavastasi sisustaa ja käyttää värejä sekä siitä, että aiheet vaihtelevat! jatka samaan malliin :)
    -s

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos ihana -s! Näillä taas jaksaa :-)

      Poista
  16. Aivan ihania kuvia, niin kaunista. Vanhat kivitalot, musta takorauta, kukkaryöpyt, muratti, kyltit, ............ahhhhh :)
    ps. Blogisi on kiva juuri tällaisena, ikinä ei tiedä, mitä kaikkea seuraava postaus pitää sisällään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan, minä olin tuolla ihan "villinä". Just sitä mistä tykkään niin hurjan paljon! Ei meinaisi malttaa kotiin edes lähteä... Aurinkoa sulle kans!

      Poista
  17. Minä tykkään blogistasi juuri siksi, koska se on yllätyksellinen :) Ei ole aina sitä yhtä ja samaa. Jatka vaan omalla luontevalla linjallasi!!! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua kun välillä tuntuu, että mä vain toistan itseäni. Mutta ihan upeaa kuulla, ettei se niin sitten kai olekaan :-) Pirteitä kesäpäiviä JohannaMaria sulle!

      Poista
  18. Voi nää oli ihanat kuvat! Loma lähestyy ja tekis niin mieli matkalle.
    Äläkä turhia mieti sisältöä, jokainen lukee itseään kiinnostavat jutut.
    Ihanaa viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku matka on aina lomalla kyllä niin ihana :-) Meillä oli monta vuotta, ettei paljon päästy minnekään, kun tuntui ettei ole rahkeita tämän ison perheen kanssa reissata. Mutta nyt kun pikkupojat jo isompia, on vähän helpottanut :-)

      Poista
  19. Hei olipas mukavaa löytää blogisi! Mielenkiintoista lukea elämästäsi siellä rapakon takana. Mulle maistuu etenkin nää Nykin kuvat, koska mäkin rrrrakastan sitä kaupunkia! Yritän päästä sinne niin usein kun se on mahdollista, mutta nyt just on jälkikasvu saavuttamassa täyden uhmaiän, joten ihan hirveesti ei nappaa lähteä sen kans kaupunkilomalle :D

    Lankomiehen vanhemmat muuten asuu tossa kuvienottopaikan kulman takana :)

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista :-) Yritän vastata aina jokaiselle, joskus voi olla pientä viivettä…