Pieni kirjapöytä



Tälle päivälle napsin muutaman kuvan tuosta pienestä pöydästä sohvan vieressä. Ostin sen melkein heti, kun tulimme tänne talvella. Samoin tuon Ikean valaisimen. Kirjoja on tullut muutama Suomesta, muutama täältä. Kirjahyllyä kaipailen. Sen hommaan ehkä sitten syksyllä. Joku hylly, missä olisi lasiovet, olisi kiva. Ikeasta varmaan... 
0

Yrttimaani (onko pienempää olemassa?)





Tässäpä mun puutarha tällä kertaa. 
Vielä ainakin vähän aikaa. 
Espoon pihassa odottaa sitten järkyttävä viidakko, joten ehkäpä on parempi vaan säilöä paukkuja sinne :-)

Jaksaa taistella ne hiivatin rikkaruohot sun muut veks. Mulla on tarkoitus saada meidän pieni rinnepiha suhteellisen valmiiksi nyt kesällä, eli vielä on tiedossa istutusta. Vanha puutarha tuon talon alla, ja se on sellaista rikkaruohomassaa täynnä, että voi voi. Tähän asti kun itse oltu aina paikalla kitkemässä, ei ole syntynyt mitään pahempaa katastrofia. Nyt näen just sieluni silmin, kun minä herään aikaeron takia aamuyöllä sinne kitkemään. Mutta onneksi valoa riittää  - saapas nähdä, kuin siihen taas tottuu. Meillä tulee  täällä Bostonissa nimittäin ysiltä pimeä koko kesän.

Näiden yrttien myötä siis vihertäviä terkkuja kaikille!

2

NYC: Columbus Avenuen Farmers Market




Osutiin yksi lauantai juuri sopivasti toriaikaan, kun käytiin New York cityssä. Tai ainakin tässä Columbus Avenuella oli toriaika parhaimmillaan. Se oli siinä Natural History Museon takana eli ihan Central Parkin lähellä, Hudson Riverin puolella. Alue on nimeltää Upper West ja minulla on sellainen tunne, että siellä on kovasti nousussa ainakin ravintolatarjonta. Voi olla, että se on ollut niin jo ennenkin, mutta ainakin nyt tuntui olevan paljon suosittuja paikkoja ihmismäärien suhteen arvioituna. Siistin näköistä aluetta muutenkin.


Tuolla Manhattanin kaduilla on kyllä myös muutenkin usein hedelmäkojuja, mutta tässä oli ihan kunnon katutori nyt kyseessä. Voi että, kun olisi ollut aikaa, minä olisin norkoillut siellä varmaan puoli päivää. Lapsilla oli kuitenkin kova kiire museolle, joten tämä jäi nyt tällaiseksi pikaiseksi ohikulkumatkaksi. Meillä on farmers market -toreja myös täällä omalla seudulla, mutta en ole vielä käynyt niissä ollenkaan. Ne oikeastaan aukesivat vasta tässä hiljattain, kun pelloilta on alkanut saada myytävää pöytään. 

Torilla oli paljon myyjiä esim. New Jerseyn puolelta. Eteläinen NJ on jo selkeästi lämpöisempi ja kevät useamman viikon aikaisemmassa, kuin meillä Bostonissa.




OLISIN VOINUT KUVATA TORIKATUA IHAN KOKO PÄIVÄN!

New York City on niin inspiroiva paikka kuvaamisen kannalta, että harkitsen meneväni joku kerta yksin sinne junalla ja heiluvani kameran kanssa sitten ihan rauhassa päivän pari.
Muuten mulla tämä viikko on sitten mennyt tähän asti ihan hirveässä häsellyksessä.



Olen yrittänyt näin etänä järjestää meidän asioita Suomen puolella, mm. talon vuokraamista ja meidän lomaa... Nyt varasin elokuun loppupuolelle meille Hangosta vanhan puutalon viikoksi. Täytyy toivoa, että silloin on vaan vielä jonkinlaiset säät :-)



Lisäksi on varattu Ruotsin risteilyä ja mietitty mitä kaikkea pitää myydä ja minne kaikenlaista tavaraa sijoitetaan siellä Espoon päässä. Hommaa siis tiedossa heinäkuuksi, ja vähän kyllä orpo olo sen takia, että nyt se vasta "realisoituu" toden teolla, ettei meillä ole siellä sitten käytössä omaa taloa vähään aikaan. 





Mutta näissä tunnelmissa siis tänään! Voi että, kun voisi käydä kotiovelta suoraan torilla :-)












0

NYC: Manhattan Gardens




Mulla on ollut tosi iso onni sen suhteen, että muutimme tänne lähelle New Yorkia. Vaikka Bostonista ajaakin sen 3-4 tuntia, niin silti aika lähellä ollaan!

Olen himoinnut jo pitkän aikaa sitä, että pääsisin rauhassa tutustumaan tuohon kaupunkiin ja käymään sitä läpi eri vuodenaikoina.



Mulle oli ennen Lontoo kaikki kaikessa ja pystyin helposti vannomaan, että paljon ei parempaa paikkaa voisi minun makuuni löytyä. Mutta nyt voin kyllä pyörtää puheeni. Voittaja on löytynyt. En tiedä mikä tuossa New York Cityss oikein on, mutta hitsi siellä on jotain. Sitä jotain on fiiliksessä ja kokonaisuudessa. En tykkää tosin yhtään siitä puolesta, missä on järkyt turistirysät ja kamalat ruuhkat. Mutta NYC on niin paljon kaikkea muutakin.


Se on hirmuisen suuri ja todella ehtymätön paikka muun muassa valokuvaukselle. Mun rakas harrastus, vanhat rakennukset ja niiden tutkiminen on tuolla ihan villiä! Yksikin kadunpätkä, pieni kortteli tai rakennus antaa niin paljon. Ja jotenkin vielä jännää sen suhteen, että se on täysin ilmaista. Nimittäin kuvaaminen - jos ei kameran hankintakustannuksia nyt aleta laskemaan. 


Mulla on harvoin aikaa jäädä tämän jengin kanssa märähtimään jonkun kuvauskohteen kanssa, vaan kameran täytyy laulaa vauhdissa. Tulen aina sitten muutaman kymmenen metriä muita jäljessä ja miesporukka on vähän tuskaisen oloisena siellä odottamassa meikäläistä. Paras olisi, jos uskaltaisin joskus mennä tuonne ihan yksin. Ei sillä, että se nyt mitenkään pelottaisi. Ei, koska tuolla tuntee kyllä olonsa tosi turvalliseksi. Tai no siis ainakin niillä seuduilla, missä itse olen liikkunut. Harlemissa ollaan käyty auton penkillä kiltisti istuen ja ovet lukossa :-D En ihan välttämättä lähtisi kokeilemaan yksin sitä suuntaa Manhattanista. Mutta voin olla väärässäkin! Ja toisaalta sieltä juuri voisi löytyä sitä aitoa kuvattavaa, mistä innostuisin vieläkin enemmän. 


No, tässä toukokuun lopussa kun kävimme reissullamme mm. dinosauruksia katsomassa, oli parvekkeilla ja terasseilla jo kesä. Vanhoja ruukkuja, joissa enimmäkseen orvokkeja ja hortensijoita. Myös istutettuja, monivuotisia perennoita löytyi. Vähänkö upeaa oli bongata akileijoja Broadwayn nurkilta Keskuspuiston läntisen puolen kortteleista. Tässä nyt yksi erä näistä Manhattanin toukokuisista kukista, kuvia olisi kyllä enemmänkin - oikeastaan vaikka millä mitalla…

Ensi kerralla vaikka niitä orvokkiruukkuja sitten enemmän. 


Nämä kuvat on otettu pääosin Manhattanin Upper West Siden West 80st Streetillä, joka on Museum of Natural History -korttelin takana Hudson Riveriin päin katsottaessa ja halkoo muun muassa Amsterdam Avenuen ja Broadwayn. Museohan itsessään on Columbus Avenuen ja Central Parkin välissä. 


Ihan muuten sitten täysin toiseen aiheeseen. Nimittäin nyt on pakko kysyä teiltä, onko se ihan pöhköä, kun tämä on tällainen sillisalaattiblogi? Jostain luin, että juuri sillisalaatiksi ei pitäisi hommaa missään nimessä päästää: Hyvän blogin pitäisi olla linjansa mukainen ja edetä jokseenkin tiettyä kaavaa noudattaen.


Mulla elämä on kyllä sellainen sillisalaatti, ettei oikein muuta osaa tästäkään tehdä. En pysty millään rajaamaan tällä hetkellä bloggaamista sisustukseen, koska siihen ei riitä jutut. Askartelua ja kässäilyä, niitäkin tulee aina silloin tällöin, mutta kokonaisuudeksi ei riitä. Leipomisia ei tule tehtyä tuon uunin takia, mutta vaikka kokkailen joka päivä, en osaa ruokablogiin tätä rajata. Matkailuaiheiseksi en taas viitsisi millään myöskään tinkiä. Lapsia tulee ja menee tässä, miten sattuu kuviin mukaan osumaan. Lastenkirjoja tykkään tietty kanssa esitellä, mutta en halua lastenkirjablogiakaan. Huoh. Mikä tämä sitten on? Puutarhablogi? No, kesällä joo. Mökki- ja venehaaveilublogiksikin voisin välillä tätä kutsua. Osaan myös sujuvasti kyllä valittaa, mutta tavoite on päästä positiivisesti kuitenkin eteenpäin.


Olis hirveän kiva tietää, mitä suurin osa teistä lukijoista haluaisi täältä löytyvän.

Pitäisikö olla enemmän arkista, ja olenko ihan toivoton, kun en koskaan laita mitään asukuvia?

Sanokaa nyt ihmeessä :-)

Mustavalkoinen en ole, enkä sellaiseksi tule. Väriä löytyy ja jos joku ei siitä pidä, niin sitten voi skipata. Mutta mulle olis tärkeää se, että tämä on jotenkin rennon tuntuinen blogi jossa kuitenkin on sitä annettavaakin vähintään kuvien muodossa.

Kiitos vielä siitä, jos käyt lukemassa! Tämähän ei ole missään tapauksessa minulla ammattimaista bloggausta, joten harrastuksena teen sitä itseni ja toivon mukaan muiden iloksi. 
37