keskiviikko 7. toukokuuta 2014

NYC: Omalla autolla Manhattanille



Kauheasti en taas ajatellut, kun tänne tuli lähtö. Bostoniin siis. Viime syksynä.

Tai ajattelin.

Toiveajattelin.



Sanoin muistaakseni asiaan "muutetaan(ko) Bostoniin" että "Joo joo, mennään" (just ihan väsähtäneenä kaikkeen arkeen) ja kartasta katsoen samalla, että voi wau - minähän voisin käydä New York Cityssä päiväseltään miten haluan.

Kuten sanottua. TOIVEAJATTELUA.


Mutta kaikenkaikkiaan tämä NYC-niminen luontaisetuhan on ainakin teoriassa ajateltuna sen verran kova, että sen eteen jo vähän kökkii kotona epäkivassa vuokra-asunnossa.

Jotta siihen kyllä jo kannattaa lähteä.

VAI?

(No vai, no, en tiedä. Vieläkään en osaisi täysin sanoa, sanoisinko tämänkään hetken epäviihtyvyyteni perusteella ei. Kokemukset ovat loppupeleissä aina plussaa ja elämää rikastavia asioita. Olivat ne hyviä tai huonoja.)


Mutta totuuden nimissä. Toiveajattelua on helppo tehdä, kun on turvallisesti tylsässä arjessa kiinni. Koska ei se sitten IHAN noin lopulta menekään.

Nimittäin eipä tästä vain lähdetä, kun on nuo koulut ja aikataulut arkena. Ja pikkupojat kotona vielä nyt ensi syksyyn saakka.

Mutta eipä huolta.
Kyllä tämä silti ihan jees on, kun pääsee edes joskus. Silloin tällöin.

Kuten pari viikkoa sitten.

Käytiin muuten vieläpä pariin otteeseen.


Meiltä menee bussi ja juna NYC:iin ja sillä pääsee suoraan sydämeen, Penn Stationin tunneliin.
Ja oma auto tietysti on myös oiva väline. Me ajamme täältä pohjoisen suunnalta Bostonista isoa ysivitosta, 95-motaria siis. Se kaartaa läpi Bronxin ja siitä koukataan sitten Manhattanille mistä kohtaa tykkää. 


Bronxin West Farm Sq metroasema tuossa ihanien kerrostalojen kupeessa…
Tulee mieleen etenkin NYPD Blue.


Maisemasta ei ehkä uskoisi, mutta tuossa taustalla kiven heiton päässä näissä välimatkoissa on Bronxin eläintarha ja todella iso puisto. Näissä maisemissa nyt en siis ole kauheasti kävellyt - kuvat ihan turvallisesti motarin puolelta napattuja, autossa istuen.


Pari viikkoa sitten oltiin tosiaan ekaa kertaa omalla autolla Manhattanilla.

Vähän vahingossa kylläkin. Meidän oli tarkoitus käydä tiiraamassa ainoastaan Vapauden patsas. GPS ajelutti mieheni suureksi harmiksi meidät väärin alkuperäiseen suunnitelmaan nähden ja jouduttiin Bronksin ruuhkiin ja sitä kautta ajelemaan Manhattanin saarelle Hudson riverin rantaa pitkin.


Alkuperäinen suunnitelma oli mennä Brooklynin kautta, josta olemme ajaneet ennenkin.

Mutta hei, Manhattanille joutuminen ei siis varsinaisesti minua haitannut :-D


Ennen karseaa tajuamista siitä, että tulen joutumaan tunneliin, ajoimme Hudson riverin vartta pitkin kohti alakaupunkia täysin NYC-fiiliksissä isojen poikien kera. Isot pojat yrittivät bongata tuttuja rakennuksia.

Tässä reality-otos ysivitoselta, jossa Bronks jää oikealle ja Manhattan vasemmalle. Pääsimme motarilta pois ja jatkoimme siis Henry Hudson Parkwayta. Jos suoraan olisi jatkanut, olisi päätynyt New Jerseyn puolelle. Ja saanut samalla Y L I T T Ä Ä  hienon George Washington Bridgen, jonka keskellä menee New Yorkin ja New Jerseyn osavaltioiden raja.



Me jatkoimme siis kohti One World Trade Centeriä, joka näkyy jo todella pitkältä, kun ajaa yläkaupungin suunnalta kohti alakaupunkia. Siinä välissä ohitetaan muun muassa Harlem ja keskikaupunki ja ajetaan ihan West Villagen vierestä.

(Jos WV:n tienoilla sattuu bongaamaan Hudsonille ulottuvan poikkikadun nimeltä Perry St, kannattaa piipahtaa vähän nurkilla. Etenkin jos on SATC-fani. Sieltä löytyy helposti niin Carrien talo kuin Magnolia Cafe - joka on siis myös ihan olemassa. )







Hudson Riverin varrella on paljon puistoja, koripallokenttiä ja lenkkeilijöitä. Iso varastomainen rakennus rannassa vetää porukkaa sisään. Chelsea Piers,

Hudson riverin satamalaiturien päälle rakennettu urheilukeidas taas vetää sisäänsä suurinpiirtein mitä vain. You name it, you have it. On jäähallia, baseball kenttää, jumppaa, pyöräilyä, purjehdusta, kiipeilyä, punttisalia, nyrkkeily ja mitä nyt keksiikään! Se on siis jättimäinen urheiluharrastajien keskus. Niin, taisin unohtaa. Myös swingiään voi treenata, toki.

Tällä kertaa jättikokoisella kankaalla oli Izodin mainoksessa golfstara Webb Simson. Aika lähellä on myös lentotukialus Intrepid, jonka sisältä löytyy museo ja kannelta vaikka kuinka monta sotakonetta. Tänne ollaan jossain vaiheessa menossa. Kirjoittelen lisää, jos kokoan jossain välissä juttua lapsille sopivista paikoista NYC:ssä. (Tässä samaisella rannalla on muuten myös lasten taidemuseo.)



Kun saapuu Manhattanille ja ajaa Harlemin suunnasta alakaupunkiin päin, näkee lähes koko ajan kaupunkin suurimman pilvenpiirtäjän eli One World Trade Centerin. Sitä on kutsuttu myös nimellä Freedom Tower. Varmaankin kaikki tietävät, missä kohdassa ja mille paikalle se onkaan rakennettu. Näitä muistoja, mitkä ovat historiaa, mutta mitkä on tietyllä tavalla kokenut ja elänyt. Tässä tarkoitan päivää numero 9.11.





Yläkuvassa Hudson Riverin varrelta sukellus Manhattanin "sisään"… Tuntui oikeasti niin hassulta istua omassa autossa ja seikkailla keltaisten taksien ja pivenpiirtäjien alla. Niin hassulta. Ja kivalta. Kunnes tajusin, että me ollaan menossa maan alle.


(Siis meistä kumpikaan ei ollut tajunnut asiaa ennen kuin oli jo liian myöhäistä!)


Minä en perusta kauheasti siltojen ylittämisestä. Tykkään kuitenkin kuvata siltarakennelmia. Jos sillat tekevät tiukkaa, niin vielä ja todellakin vähemmän pidän tunneleista, jotka
A L I T T A V A T
jotain vesialueita.

Mutta minkäs teit.
Oli pakko istua autossa.

Tuntui, että nyt mä kuolen, kun tunneli vain meni alas, alas, alas, alas. Happi loppuu ja sitä rataa.


Sitten katsoin, että kyllä siinä menee kävelytie myös, joten jos joku megaruuka tulee, minähän lähden käppäämään jalan. Helpotti. Ja oltiin melkein jo toisella puolella Hudsonia.



Koska olen täällä, olen näemmä selvinnyt Hudsonin alta taas maan pinnalle!

En saanut sydänkohtausta enkä näköjään jäänyt romahtavan sillan alle, mutta verenpaine kyllä nousi niin että humisi.

Ja ehkä näistä kuvista näkeekin jo sitä "kohdetta", jota olimme menossa katsomaan. Koska New York City tuottaa tuskaa kuvamateriaalien suhteen siksi, että ylitarjonta iskee ihan pienelläkin matkalla, jatkan tästä myöhemmin.

Autolla pääsee siis eri reittejä (ja myös mukavasti sillan alituksella) New Jerseyn puolelle Liberty Parkiin, josta menee myös lautta Vapauden patsaan luo. Liberty Parkissa on vanha rautatieasema tai oikeastaan sen rippeet ja uusi "valitettava" nähtävyys, josta lisää ensi kerralla.

 


Oltiin hieman liian myöhään liikenteessä, ja lauttayhteys Vapauden patsaan luokse oli jo sitä päivältä ohi. Mutta nähtiinpä se sitten kuitenkin :-)

30 kommenttia:

  1. Mukava postaus!Kiitos tästä pikamatkasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-) Ja tämä oli siis vasta "matkalla perille" -versio…

      Poista
  2. Kiva kuvasarja. Tuntui ihan kuin olisi itse istunut autossa mukana. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Mulla vähän ideana, etten vedä vain sliipattuja yksityiskohtia, vaan näytän sitä muutakin. Olen vähän karu kai itse :-D

      Poista
  3. Kiitos :) Tuli niin mieleen parinkymmenen vuoden takaisen työmatkan loppupätkä kun ajettiin Scarsdalesta TriBeCaan joka aamu --- silloin vielä WTC Manhattanin kärjessä kiintopisteenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, nyt eikun reissua varaamaan, niin pääset katsomaan paikat uudelleen!

      Poista
  4. Jännä postaus! Kiva nähdä Manhattan autoilijan silmin. Ihan hieno tuo uusi One World Center. Kävin silloin joskus WTC:n katolla maisemia ihailemassa. Tiedätkö onko tuon uuden rakennuksen katolla maisemien ihailupaikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sinne on ainakin tulossa. Musta se ei ole vielä auki. Mutta mua ei sinne saa - katso vaikka tästä vähän maisemia sieltä otettuna… Huh!!
      http://www.huffingtonpost.com/2013/04/02/world-trade-center-observatory-views-photos_n_3001052.html

      Poista
    2. Vau! Ihan kuin olisi lentokoneessa! Joo, tonne mä haluan. Löydänköhän ketään kaveriksi? Poikien ilmeet olivat tosiaan aika vakavia siellä muistomerkillä. Iloisia päiviä sinne!

      Poista
  5. Onpas ihanaa seurata teidän elämää USA:ssa. Tuli itsellekin taas kova ikävä sinne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät!
      Täällä sitä kuule pääosin ollaan ihan arkisissa touhuissa täällä meidän "landella", mutta yritetään viikonloppuisin kierrellä paikkoja, miten harrastuksista joudetaan :-)

      Poista
  6. Kivat kuvat, näitä lisää! :)

    Mua ei tuolla saisi kyllä auton rattiin... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tietty, kuvia siis tulossa, kunhan ehdin ja lisääkin napsin tietysti…
      Muuten Manhattanilla oli paljon helpompi ajaa, kuin vaikka täällä meidän Bostonin keskustassa. Jos joku paikka on kamalan haastava, niin se on. (Nimimerkillä sinne yksin jo pariin otteeseen joutunut :-)

      Poista
  7. Noh, äkkiä nyt se seuraava postaus! ;)

    Tosi kiva kuvasarja. Kiva nähdä jotenkin uusia juttuja New Yorkista. Rumaa, vanhaa, uutta, nättiä...

    Poletti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, juu, yritän nopeesti laittaa!
      Mä tosiaan olen vähän tällainen inhorealisti, että haluan näyttää muutakin, kuin sen ihan pelkän sliipatun puolen. Sitähän se kuitenkin todellisuus on. Mutta NYC. Se on kuitenkin IHANA.

      Poista
  8. Mielenkiintoista oli seurata automatkaa :) En myöskän tykkää tunneleista. Menimme pari vuotta sitten autolla Italiaan Alppien kautta. Karttaan ei oltu merkitty kaikkia tunneleita. Sitten niitä kertyikin yli 20 ja pisin seitsemän kilometriä. Paluuta ei ollut, joten kaikki oli kahlattava läpi ja takaisin tultiin vielä samaa reittiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AAAAh, mä saisin oikeesti slaagin noista alppitunneleista. Ja onpa ilkeää ettei ne ole kartoissa. Eli ei voi täysin varautua. Mulla happi ei aina kulje silloinkaan, jos tulee äkkipysähdys tai ruuhka vähän pienemmissä paikoissa. Iiks. Mutta pitäisi varmaan pistää musat soimaan korvanappeihin ja silmät kiinni.

      Olen onneksi saanut itseeni siedätystä korkeiden siltojen ylityksen suhteen. Mutta ei se ole herkkua edelleenkään...

      Poista
  9. Vuhuu! Oon ihan ihmeissäni miten rohkeita ootte!
    Yhtä Karibian reissua lukuunottamatta en ole käynyt Eurooppaa pidemmällä, siellä tosin sitten enemmän. Mutta jenkit on mulle todella eksoottinen ajatus. Ihan perinteinen ajatus varmaan siitä koko maasta. Uskaltaako siellä edes kulkea kadulla..ja sitä rataa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, kuule. Oikeesti täällä on niin turvallista, että luulen että Suomessa on suuremmat riskit ylipäätään mihinkään :-) Tietty pitää vähän karttaa joitain paikkoja, mutta kun ne tietää, niin eipä ole huolta. Jengit tappelee myös pääosin vain omiaan vastaan (toisia jengejä) ja ihan omilla alueillaan. Ja USA on I S O maa. Täällä on kaikkea ja kaikkeen lähtöön. Tämää itärannikko NYC:stä ylöspäin Kandaan asti on tosi leppoisaa. Pelätä ei siis tartte :) Poliiseja on muuten tosi paljon. Niillä ei tosin ole juurikaan tekemistä. Istuvat yleensä jossain parkkiksella autoissaan :-D

      Poista
  10. Tosi kiva ja mielenkiintoinen postaus, kiitos Hannis!! Ja kivasti kirjoitettu :) "Kantriina"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, kiva kun jätit viestin :-) Näitä juttuja kyllä olisi jemmassa lisää.

      Poista
  11. Kiva seikkailu! Vai että tunnelipelkoinen...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitähän päänsisäistä feng shita sitä pitäis viritellä, että saisi kammot pois :-D Hehe.

      Poista
  12. Ma en tieda uskaltaisinko seikkailemaan autolla NYCiin vaikka taalla muuten kylla seikkailenkin. :) Hauska sarja kuvia teidan matkalta. Ja loytyhan se "neitokin" sitten sielta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just kirjoitin tuonne ylös, että Boston on paljon pahempi! Huh. Mä olin tosi yllättynyt, että toi mun mies ei saanut hepulia NYC:ssä ja on ihan lähdössä sinne tuosta vain uudestaan. Autolla siis!

      Poista
  13. Ihana juttu, kiitos!!
    Mä niin haluan tonne joskus!!!!
    Ihailen kyllä teidän asennetta!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ehdottomasti laitat listalle "pakkojuttuja", koska mä vain niin sanon, että samanlaista fiilistä ei muualla maailmassa ole :-) Nykiin jää koukkuun!

      Poista
  14. Katosko mun kommentti? Mut ikävä tuli siis NYCiin... ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä näkyy olevan :-) Kommentti siis!

      NYC on niin oma maailmansa. Sitä haikalee, vaikka periaatteessa pääsee helposti menemään!

      Poista
  15. Tosi kiva postaus!
    Meilläkin on usein tapana vuokrata auto lomakohteessa, ja varsinkin Pariisi ja Lontoon keskusta on tullut tsekattua autosta käsin. Tykkään!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista :-) Yritän vastata aina jokaiselle, joskus voi olla pientä viivettä…